F1Forum.fi

 
-Etusivu Forum Fanituotteet
 


 
Kolumni: Mestarin paluu, osa 1
 
 


Schlegelmilch

F1-kilpailukalenteri 2010

Abu Dhabin GP - Vettel voittoon

Abu Dhabin GP - Aika-ajot

Abu Dhabin GP - Perjantain vapaat harjoitukset

Brasilian GP - Button mestariksi

Brasilian GP - Barrichello paalulle


Keskusteluforum

Williams-Mercedes 2017: Stroll #18 & Massa #19
[Cmoney] [46 vastausta]

Moottoriratakeskustelu
[Jv] [2320 vastausta]

McLaren 2017
[Ernst Stavro Blofeld] [7 vastausta]

Näytä kaikki


F1-Vapaa

Satiiria Alonson Hondan moottorikehittelystä
[Ernst Stavro Blofeld] [49 vastausta]

Kiinnostusta live-kommentoinnille Discordissa?
[Antsa Rieppo] [27 vastausta]

Formula 1 videoita
[Masza] [437 vastausta]

Näytä kaikki



Veikkausvihjeet tarjoaa Veikkaussivut.com

  Nyt kun sekä Mika Häkkisen että Jacques Villeneuven paluusta F1-sarjaan kertovat huhut kiertävät enemmän tai vähemmän vahvoina, päätin ottaa selvää, kuinka kuninkuusluokkaan palaaville mestareille on aiemmin käynyt. Valitsin ihmeteltäväkseni neljä toisistaan täysin poikkeavaa tapausta – yhteistä niille kuitenkin on, että kuljettaja on syystä tai toisesta ollut sivussa kuninkuusluokasta vähintään yhden kauden. Loogisinta lienee aloittaa tarkastelemalla comebackeista kuuluisinta.

”Olen kyllästynyt ajamaan ympyrää”

Kun Niki Lauda ensimmäisen kerran lopetti uransa, se tapahtui juuri otsikon sanoja käyttäen. Kesken vuoden 1979 Montrealin GP:n harjoitusten Niki ilmoitti tallipäällikölleen Bernie Ecclestonelle F1-uransa olevan loppu. Takana oli nopea nousu täydestä tuntemattomuudesta Ferrarin rattiin, kaksi maailmanmestaruutta ja lähes kohtalokas onnettomuus sekä viimeisimpinä kaksi turhauttavaa vuotta Brabhamin ratissa. Ikää Nikillä oli tuolloin 30 vuotta – samassa iässä esimerkiksi Damon Hillin F1-ura ei ollut vielä edes alkanut.

Vuoden 1981 maaliskuussa lähtivät liikkeelle ensimmäiset huhut ”Teräshiiren” paluusta lajiin. Uuden johdon saaneen McLaren-tallin uusi päällikkö, Ron Dennis, tarvitsi projektilleen näkyvän nokkamiehen. Samoihin aikoihin uutisoitiin Laudan lentoyhtiön vaikeuksista ja pahat kielet kertoivatkin kyseessä olevan pikemminkin yhtiön pelastusyrityksen kuin vakavasti otettavan paluun. Sopimus McLarenin kanssa oli kyllä aikanaan kallein koskaan ykkösissä tehty, arvoltaan hulppeat kolme miljoonaa dollaria, mutta se sisälsi myös mahdollisuuden erottaa Lauda ilman kompensaatioita, jos tulokset eivät vakuuta.

Lauda kuitenkin osoitti olevansa vakavissaan jo ennen kauden 1982 alkua käymällä läpi tiukan kunto-ohjelman legendaarisen Willi Dunglin opastuksella. ”Tarvitsen kolme kilpailua ollakseni valmis voittamaan”, arvioi hän mahdollisuuksiaan. Ja kuinka ollakaan, niin siinä myös kävi: Long Beachissa ajetun kolmannen osakilpailun jälkeen kiipesi korkeimmalle korokkeelle Niki Lauda.

Lauda oli jo ensimmäisessä testissään syksyllä 1981 todennut pitävänsä McLarenin autosta. Ongelmaksi muodostui kuitenkin moottori: vielä kauteen 1983 talli lähti Fordin moottorein ja myöhemmin kaudella käyttöön saadut Porschen nimellä varustetut turbokoneet vaativat kehittelyä ennen kuin olivat valmiit mestaruustaistoon. Viimein vuonna 1984 oli auto tarpeeksi nopea, mutta kannoksi kaskeen oli ilmestynyt uusi tallikaveri. ”Minä uskon, että Alain Prostista tulee hyvä”, oli Niki itse povannut jo vuonna 1979.

Kaudesta tuli taistelu kahden ehkä kaikkien aikojen älykkäimmän kuljettajan välillä. Prost vei aika-ajot murskaavasti 15-1 ja voitti myös enemmän osakilpailuja, mutta viimeiseen kilpailuun tultaessa oli älykkäämmin ajanut Lauda silti kolmen ja puolen pisteen johdossa. Tuolloin voitosta jaettiin yhdeksän pistettä, joten Prostin voittaessa Nikin oli sijoituttava toiseksi.

Portugalin osakilpailu oli palannut sarjaan 24 vuoden tauon jälkeen ja Estorilin rata sai todistaa tallikaverusten mestaruustaistelua. Aika-ajojen jälkeen näytti siltä, että ”Professori” saattaisi hyvinkin onnistua: ranskalainen ajoi oli aika-ajojen toinen, Lauda taasen yli puolitoista sekuntia hitaampana vasta ruudussa 11.

Alku näyttikin Prostin kannalta hyvältä kun tämä ohitti kierroksella yhdeksän lähdössä kärkeen karanneen Keke Rosbergin. Lauda taas taittoi matkaa yhdeksännellä sijalla ja nousi hitaasti mutta varmasti ylöspäin sijoituksissa. Kierroksella 28 itävaltalainen oli jo pisteillä ja kierroksella 33 hän ohitti kolmantena olleen Ayrton Sennan. Tilanne ei tästäkään huolimatta näyttänyt huonolta Prostin kannalta, McLaren-kuljettajien välissä ajanut Nigel Mansell oli 30 sekuntia Laudan edellä, eikä ranskalaisella ollut kärkipaikalla mitään hätää.

Kierroksella 51 tapahtui jotain odottamatonta: jarrunesteitä autostaan menettänyt Mansell pyörähti ja Lauda pääsi aivan Lotus-kuljettajan kantaan. Seuraavalla kierroksella sama toistui ja ”Teräshiiri” nousi kakkossijalle, jonka piti myös maaliin asti. Näin Niki löi Alainin vaivaisella puolen pisteen erolla, joka on edelleen pienin ero, jolla maailmanmestaruus on kuunaan ratkaistu.

”Enemmän kuin kolmas mestaruus minulle merkitsee se, että voitin supermies Prostin”, Lauda tunnusti maalissa.

Seuraavalla kaudella supermies olikin lyömätön. Prost voitti kauden aikana viisi kilpailua ja vei mestaruuden 20 pisteen erolla seuraavaksi tulleeseen Alboretoon. Nikin kausi oli sitä vastoin hirveä: hän pääsi maaliin vain kolmesti ainoan valopilkun ollessa voitto Hollannin GP:stä. Kaiken kruunasi onnettomuus Belgian GP:n harjoituksissa kun McLarenin kaasu hirtti. Seurauksena Niki loukkasi ranteensa ja joutui jättämään väliin seuraavan kilpailun Brands Hatchissa.

Uran viimeinen kilpailu Adelaidessa näytti johtavan kunniakkaisiin jäähyväisiin, kun 16. ruudusta lähtenyt Niki nousi jo toiseksi. McLarenin jarrut kuitenkin hajosivat ja Laudan kilpailu jäi kesken. Kolme kierrosta Laudan keskeytyksen jälkeen Sennan Lotus jäi radan varteen, joten kilpailusta olisi voinut tulla hieno päätös uralle, mikäli jarrut olisivat kestäneet...

Lauda ei ole malttanut pysyä poissa F1-varikoilta lopettamisensa jälkeenkään, vuonna 1992 hänet palkattiin Ferrarille neuvonantajaksi ja 2000-luvun alussa hän osallistui Jaguar-tallin toimintaan. Jaguarilla tie vei tallipäälliköksi asti, kunnes vuonna 2002 ”Teräshiiri” sai potkut. Tämän jälkeen Lauda on keskittynyt muun muassa poikansa Matthiaksen uran edistämiseen.

Seuraavassa osassa käsitellään Australian viimeisimmän maailmanmestarin, vuonna 1980 tittelin vieneen Alan Jonesin paluuyritystä.

Bobakki





Etusivulle
10/8/2004 19:10
F1Forum.fi

© F1-Forum - mainosmyynti - email