F1Forum.fi
 
-Etusivu Forum LIVE-keskustelu Säännöt Fanituotteet
 
Sivu 11 / 14 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 234567891011121314 ViimeisinViimeisin
Tulokset 401-440/524

Ketju: "Turhia" tilastoja ja laskelmia

  1. #401
    Senior Member
    Liittynyt
    Apr 2007
    Viestit
    24 381
    Tän kauden tähänastiset pisteet systeemillä:
    Koodi:
    1	107,1
    2	80,9
    3	63,4
    4	50,9
    5	41,5
    6	34,2
    7	28,4
    8	23,6
    9	19,6
    10	16,3
    11	13,4
    12	10,9
    13	8,7
    14	6,8
    15	5,0
    16	3,5
    17	2,1
    18	0,9
    19	0,0
    20	0,0
    21	0,0
    22	0,0
    on
    Koodi:
    Hamilton	1252,6
    Rosberg	1207,3
    Ricciardo	855,2
    Bottas	660,9
    Vettel	617,6
    Alonso	615,6
    Button	465,8
    Hulkenberg	403,5
    Massa	357,4
    Magnussen	334,8
    Räikkönen	323,1
    Perez	309,0
    Vergne	187,2
    Kvyat	158,5
    Grosjean	108,4
    Maldonado	73,1
    Sutil	70,2
    Bianchi	53,3
    Gutierrez	50,2
    Chilton	46,9
    Kobayashi	37,5
    Ericsson	31,2
    ja
    Koodi:
    Mercedes	2459,9
    RedBull	1472,8
    Williams	1018,3
    Ferrari	938,7
    McLaren	800,7
    ForceIndia	712,5
    ToroRosso	345,8
    Lotus	181,6
    Sauber	120,4
    Marussia	100,2
    Caterham	68,6

  2. #402
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitetaan sitten 1950-luvun ajalta erinäisiä muutoksia mikäli tuplapisteitä olisi käytetty päätöskilpailussa kaikkien kuljettajien osalta:

    1950: Giuseppe Farinalla olisi ollut 38 pistettä ja selvääkin selvempi mestaruus. Fangiolla olisi voinut olla mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä korkeintaan 28 pistettä. Alberto Ascarilla olisi ollut 14 pistettä. Luigi Fagiolilla olisi ollut aivan korkeintaan 28 pistettä tai 32 pistettä riippuen tilanteesta. Mikäli pistesijoitus olisi vähennetty niin siinä tapauksessa pisteitä hänellä olisi ollut vain 24. Louis Rosierilla oli vain 16 pistettä. Philippe Etancelillä olisi ollut 5 pistettä. Sijoitukset olisivat olleet muista sijoista merkittävin Etancelillä. Etancel olisi ollut Prinssi Biran kanssa tasoissa.

    1951: Juan Manuel Fangiolla olisi ollut 39 tai 40 pistettä myös nopeimman kierroksen tuplapistettä käyttäen ja hän olisi ollut maailmanmestari vieläkin selvemmin kuin oli. Pistejärjestelmän vuoksi suurimmillaan Fangiolla olisi ollut pisteitä 37 ja 46 pistettä mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteen myötä. Alberto Ascarilla olisi ollut pisteitä 31 pistettä korkeintaan, mutta sääntöjen mukaisesti pisteet poisotettaessa hänellä olisi ollut vain 25 pistettä. Pepe Gonzalezilla pisteitä olisi voinut olla korkeintaan 33 pistettä, mutta pisteet vähennettynä 27 pistettä. Nino Farinalla olisi ollut 21 pistettä. Vähennettynä. Muutoin jopa 25 pistettä. Felice Bonettolla olisi ollut 9 pistettä.

    1952: Alberto Ascarilla olisi ollut edelleen vain 36 pistettä käytössä johtuen pistejärjestelmästä. Suurimmillaan ilman pisterajoituksia Ascarin pistemäärä olisi ollut 61 tai 62 pistettä mahdollisen tuplapisteen puolituksen osalta. Pepe Gonzalez olisi korkeintaan voinut saada yhden pisteen lisää nopeimman kierroksen pisteen yhteydessä eli pistemäärä olisi noussut 13 pisteeseen. Luigi Villoresillä olisi ollut 12 pistettä. Nino Farinalla olisi ollut 30 tai 33 pistettä riippuen tilanteesta. Felice Bonettolla olisi ollut 4 pistettä.

    1953: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden tuplapisteiden käytöllä. Hänellä olisi ollut pisteitä 35 tai 37 pisteen verran mikäli myös nopeimman kierroksen pistetuplausta olisi käytetty. Alberto Ascarilla oli jo pisterajoitus käytössä. Kaikki pisteet mukaanlaskettuna Fangion pistemäärä olisi ollut 36,5 pistettä tai 38,5 pistettä nopeimman kierroksen pistetuplauksella. Nino Farina olisi saanut 38 pistettä vapailla pisteillä ja olisi voittanut maailmanmestaruuden niillä. Pisterajoituksella Farinan pistepotti oli vain 28 pistettä. Mike Hawthorn olisi saanut pisteitä ilman rajoituksia 30 pistettä korkeintaan. Muutoin 19 pistettä. Luigi Villoresillä olisi pisteitä tullut parhaimmillaan 21 pistettä. Maurice Trintignantilla 6 pistettä olisi ollut.

    1954: Juan Manuel Fangio olisi säilyttänyt mestaruutensa, mutta Mike Hawthorn olisi ollut toisella sijalla MM-kilvassa. Pisteitä olisi ollut 32 9/14 osan pisteen verran. Alberto Ascarilla olisi ollut korkeintaan 2 2/7 osan verran pisteitä, mutta hänen sijoitus sarjassa olisi ollut 18:sta tilastoihin päätyneen 25:n sijaan. Luigi Mussolla olisi voinut olla 12 pistettä. Roberto Mieresillä olisi ollut 9 pistettä. Karl Lingillä olisi ollut 14 pistettä.

    1955: Juan Manuel Fangio olisi voittanut mestaruuden 48 tai 49 pisteen turvin. Stirling Mossilla olisi ollut MM-kakkosena pisteitä 24. Eugenio Castellotilla olisi ollut 16 pistettä. Piero Taruffilla olisi ollut 15 pistettä. Jean Behralla olisi ollut 9 pistettä. Carlos Menditeguylla olisi ollut 4 pistettä.

    1956: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 35 tai 37 pistettä suurimmillaan. Mahdollisen pistelaskujärjestelmän pisteenotolla tilanne olisi ollut 34 pistettä tai 36 pistettä. Juan Manuel Fangio olisi ollut toinen 30 pisteellä. Ilman pistejärjestelmää jopa 36 pistettä olisi voinut olla hänellä. Peter Collinsilla olisi voinut olla 28 pistettä. Paco Godialla olisi ollut 9 pistettä ja Jack Fairmanilla 7 pistettä. Ron Flockhartilla olisi ollut 8 pistettä.

    1957: Juan Manuel Fangio olisi voittanut edelleen maailmanmestaruuden. Stirling Mossilla olisi ollut 32 pistettä lopputaulukossa. Tony Brooksilla olisi ollut mahdollisesti 12 pistettä 11 pisteen sijaan viitospaikalla. Wolfgang von Tripsillä olisi ollut 8 pistettä. Masten Gregorylla olisi ollut 13 pistettä. Harry Schellillä olisi ollut 11 pistettä.

    1958: Stirling Moss olisi voittanut maailmanmestaruuden tuplapisteillä. Mossilla olisi ollut 48 pistettä tai 50 pistettä suurimmillaan mahdollisen nopeimman kierroksen tuplapisteillä. Mike Hawthornilla olisi ollut pisteitä vain 44 pistettä tai korkeintaan 54 pistettä ilman mitään pisterajoituksia jolloin hän olisi ollut mestari. Phil Hillillä olisi ollut 13 pistettä. Harry Schellillä olisi ollut 16 pistettä. Joakim Bonnierilla olisi ollut 6 pistettä.

    1959: Jack Brabham olisi voittanut maailmanmestaruuden. Brabhamilla olisi ollut jopa 37 pistettä korkeintaan. Muut sijoitukset olisivat muuttuneet hieman. Bruce McLaren olisi ollut MM-sarjassa 4:s 24,5 pisteellä ja jaetulla viidennellä sijalla olisivat kenties olleet Phil Hill ja Maurice Trintignant 20 pisteen johdosta. Trintignantilla tasatilanne olisi saattanut johtua mahdollisesta nopeimman kierroksen tuplapisteestä. Trintignant olisi kuitenkin mennyt jopa 26 pisteeseen saakka. Tony Brooksilla olisi ollut jopa 31 pistettä. Innes Irelandilla olisi ollut 7 pistettä.

  3. #403
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitetaan sitten 1960-luvun mahdollisia mestaruutilanteiden muutoksia päätöskisan perusteella. Tosin vuodesta 1960 eteenpäin ei enää jaettu nopeimman kierroksen pistettä vaan kompromissina tuolloin otettiin käyttöön normaali kuudennen sijan yksi piste. Pistetaulukko muuttui vuodesta 1961 eteenpäin hyvin pitkäksi aikaa 9 pisteen voittopisteeksi. Vuonna 1961 hylättiin lopullisesti viimeinkin nopeimman kierroksen piste myös alustavista säännöistäkin.

    Tässä kuitenkin pientä tilastoa erilaisesta tilanteesta katsoen:

    1960: Jack Brabham olisi säilyttänyt mestaruutensa 46 pisteellä ja Stirling Mossin pistemäärä olisi ollut 27 pistettä. Mikäli nopeimman kierroksen pisteitä olisi jostakin syystä vielä käytetty kaudella 1960 kuten alkuperäisessä ehdotuksessa tuolloin piti olla niin silloin Mossin pisteet olisivat olleet korkeintaan 28 tai 29 pistettä tuplapisteelläkin nopeimmasta kierroksesta. Innes Irelandilla olisi ollut 24 pistettä. Bruce McLarenilla olisi ollut vähintään 35 pistettä ja suurimmillaan 41 pistettä. Joakim Bonnierilla olisi ollut 6 pistettä. Phil Hillillä olisi ollut 17 pistettä. Vuoden 1961 pistesääntö olisi antanut Mossille vielä yhden pisteen ja se olisi tarkoittanut korkeintaan nopeimman kierroksen pisteetkin lisättynä 29 tai 30 pistettä.

    1961: Phil Hill olisi voittanut mestaruuden, mutta Innes Ireland olisi ollut jaetulla neljännellä sijalla MM-taulukossa 21 pisteellä yhdessä Stirling Mossin ja Dan Gurneyn kanssa. Voitosta kun olisi saanut 18 pistettä. Dan Gurney olisi ollut MM-kolmonen 27 pisteellä. Tony Brooksilla olisi ollut 10 pistettä. Bruce McLarenilla olisi ollut 14 pistettä. Graham Hillillä olisi ollut 5 pistettä ja Jo Bonnierilla 4 pistettä.

    1962: Graham Hill olisi ollut selvääkin selvempi maailmanmestari 45 pisteellä tai pistelaskujärjestelmän huomioiden 55 pisteellä. Pistelaskujärjestelmä asetti jälleen omat rajoituksensa. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 61 pistettä. Bruce McLarenilla olisi ollut 31 tai 34 pistettä rajoituksilla. Ilman rajoituksia 33 pistettä tai 38 pistettä. Tony Maggsilla olisi ollut 17 pistettä, Jack Brabhamilla olisi ollut 12 pistettä, Innes Irelandilla 4 pistettä ja Neville Lederlellä 2 pistettä.

    1963: Jim Clark olisi ollut edelleen maailmanmestari 54 pisteellä. Vapailla pisteillä kaikki sijoitukset huomioiden pisteitä olisi ollut jopa 91 pistettä. Pistelaskujärjestelmä asetti rajoituksensa. Dan Gurneylla olisi ollut 25 pistettä, Graham Hillillä 33 pistettä, Bruce McLarenilla 20 pistettä, Lorenzo Bandinilla 8 pistettä ja Jo Bonnierilla 7 pistettä.

    1964: John Surtees olisi saavuttanut maailmanmestaruuden 46 pisteellä, mutta Dan Gurney olisi ollut MM-sarjan neljäs 28 pisteellä. Lorenzo Bandinilla olisi ollut 27 pistettä, Mike Spencellä 7 pistettä, Jim Clarkilla 34 pistettä ja Pedro Rodriguezilla olisi ollut 2 pistettä.

    1965: Jim Clark olisi voittanut mestaruuden, mutta Richie Ginther olisi ollut MM-sarjan viides 20 pisteellä. Dan Gurneylla olisi ollut 31 pistettä. Mike Spencellä 14 pistettä olisi ollut, Jo Siffertillä 8 pistettä, Ronnie Bucknumilla 4 pistettä ja Richard Attwoodilla 3 pistettä.

    1966: Jack Brabham olisi edelleen voittanut mestaruuden, mutta John Surtees olisi saanut MM-kakkostilallaan tuplapisteillä 37 pistettä ja ollut lähempänä Brabhamia kuin oli. Toisaalta Brabhamilla pisteitä olisi ollut siinä tapauksessa 45 tai 51 pistettä korkeintaan. Denny Hulmella olisi ollut 22 pistettä, Richie Gintherilla 8 pistettä, Dan Gurneylla 6 pistettä ja Jo Bonnierilla 2 pistettä.

    1967: Denny Hulme olisi voittanut tuplapisteiden säännöllä juuri ja juuri pisteen erolla mestaruuden Jim Clarkiin verrattuna eli Clarkilla olisi ollut 50 pistettä tuplapisteillä. Tosin suurimmillaan Hulmella olisi voinut olla 54 pistettä. Jack Brabhamilla olisi ollut 50 tai 54 pistettä. Hulmen, Clarkin ja Brabhamin kanssa olisi joutunut tasapisteissä melkoiseen arvontaan. John Surteesilla olisi ollut 23 pistettä, Mike Spencellä 11 pistettä ja Pedro Rodriguezilla olisi ollut 16 pistettä.

    1968: Graham Hill olisi ollut maailmanmestari hyvin selkeästi 57 pisteellä. Bruce McLarenille olisi tullut jaettu kolmostila Denny Hulmen kanssa 33 pisteellä. Jackie Oliverilla olisi ollut 10 pistettä, Pedro Rodriguezilla olisi ollut 21 pistettä, Jo Bonnierilla olisi ollut 5 pistettä ja Jo Siffertillä olisi ollut 13 pistettä.

    1969: Jackie Stewart olisi ollut mestari 66 pisteellä, mutta Denny Hulme olisi ollut kolmas MM-sarjassa 29 pisteellä. Oikeasti Hulme oli kuudes 20:llä pisteellä. Jacky Ickxillä olisi ollut 43 pistettä, Jack Brabhamilla 18 pistettä, Jean-Pierre Beltoisella olisi ollut 23 pistettä ja Jackie Oliverilla olisi ollut 2 pistettä.

  4. #404
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitetaan seuraavaksi 1970-luvun mestaruustaulukoita tuplapisteiden mukaan laskettuna:

    1970: Jacky Ickx olisi voittanut maailmanmestaruuden 49 pisteellä Jochen Rindtin menehtymisen johdosta. Clay Regazzonilla olisi ollut 39 pistettä, Denny Hulmella olisi ollut 31 pistettä, Chris Amonilla 26 pistettä, Jean-Pierre Beltoisella 18 pistettä ja Pedro Rodriguezilla 24 pistettä.

    1971: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden 64 pisteellä kuten melkein voitti 62 pisteellä, mutta Francois Cevert olisi ollut toinen sarjassa 43 pisteen myötä. Ronnie Petersonilla olisi ollut 37 pistettä, Jo Siffertillä olisi ollut 25 pistettä, Howden Ganleylla olisi ollut 8 pistettä ja Clay Regazzonilla olisi ollut 14 pistettä.

    1972: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Jackie Stewart olisi ollut lähempänä mestaruutta 54 pisteellä. Francois Cevertillä olisi ollut 21 pistettä, Denny Hulmella olisi ollut 43 pistettä, Ronnie Petersonilla olisi ollut 15 pistettä, Jacky Ickxillä 29 pistettä ja Mario Andrettilla olisi ollut 5 pistettä.

    1973: Jackie Stewart olisi voittanut maailmanmestaruuden, mutta Ronnie Peterson olisi ollut toinen sarjassa 61 pisteen myötä. James Huntilla olisi ollut 20 pistettä, Carlos Reutemannilla olisi ollut 20 pistettä eli he olisivat päätyneet tasapisteisiin. Denny Hulmella olisi ollut 29 pistettä. Peter Revsonilla olisi ollut 40 pistettä. Emerson Fittipaldilla olisi ollut 56 pistettä.

    1974: Emerson Fittipaldi olisi voittanut maailmanmestaruuden 58 pisteellä. Carlos Reutemann olisi ollut neljäs sarjassa 41 pisteen myötä. Carlos Pacella olisi ollut 17 pistettä, James Huntilla olisi ollut 19 pistettä, John Watsonilla olisi ollut 8 pistettä ja Patrick Depaillerilla olisi ollut 15 pistettä.

    1975: Niki Laudan mestaruus olisi ollut hyvin selvä. 73,5 pistettä olisi ollut tuplapisteillä. Emerson Fittipaldilla olisi ollut 51 pistettä, Jochen Massilla olisi ollut 24 pistettä, James Huntilla olisi ollut 36 pistettä, Ronnie Petersonilla olisi ollut 8 pistettä ja Jody Scheckterillä olisi ollut 21 pistettä.

    1976: James Hunt olisi voittanut mestaruuden 73 pisteellä ja Mario Andretti olisi päätynyt jaetulle viitospaikalle Clay Regazzonin kanssa 31 pisteellä. Vain voiton laskien. Patrick Depaillerilla olisi ollut 45 pistettä, Alan Jonesilla olisi ollut 10 pistettä, Clay Regazzonilla olisi ollut 33 pistettä ja Gunnar Nilssonilla olisi ollut 12 pistettä.

    1977: Niki Lauda olisi voittanut mestaruuden, mutta James Hunt olisi ollut kolmas sarjassa 49 pisteellä. Carlos Reutemannilla olisi ollut 48 pistettä, Patrick Depaillerilla olisi ollut pisteitä 24 kappaletta. Alan Jonesilla olisi ollut 25 pistettä ja Jacques Laffitella olisi ollut 20 pistettä ja Riccardo Patresella olisi ollut 2 pistettä.

    1978: Mario Andretti olisi voittanut mestaruuden Ronnie Petersonin kuoleman johdosta, mutta Gilles Villeneuve olisi ollut kuudes sarjassa 26 pisteellä. Jody Scheckterillä olisi ollut 30 pistettä, Carlos Reutemannilla olisi ollut 52 pistettä, Riccardo Patresella olisi ollut 14 pistettä, Patrick Depaillerilla olisi ollut 36 pistettä ja Derek Dalylla olisi ollut 2 pistettä. Reutemann olisi ollut siten MM-kakkonen.

    1979: Jody Scheckter olisi voittanut mestaruuden pisterajoitusten myötä. Gilles Villeneuve olisi saanut tuplapisteistä huolimatta pisterajoitusten vuoksi vain kuusi pistettä korkeintaan joten pisteet olisivat olleet 50 pistettä vastaan Scheckterin 51 pistettä. Ilman pisterajoituksia Villeneuve olisi ollut maailmanmestari 62 pisteellä. Rene Arnoux olisi saanut 23 pistettä, Didier Pironi 18 pistettä, Elio de Angelis 6 pistettä, Hans-Joachim Stuck 4 pistettä ja John Watson 16 pistettä.

  5. #405
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitetaan seuraavaksi sitten 1980-luvun pistelaskuja mestaruuskilvan osalta tuplapisteiden ollessa mukana niissäkin:

    1980: Alan Jones olisi ollut mestari vieläkin selvemmin. Jones olisi saanut pisterajoituksilla 72 pistettä ja ilman niitä 80 pistettä. Carlos Reutemann olisi ollut MM-kakkonen enimmäispisteillään. Hänellä olisi ollut vähintään 44 pisteellä ja suurimmillaan 55 pistettä. Didier Pironilla olisi ollut 36 pistettä, Elio de Angelisilla olisi ollut 16 pistettä, Jacques Laffitella olisi ollut 36 pistettä ja Mario Andrettilla olisi ollut 2 pistettä. Jaraman pisteet laskettuna pisteitä olisi Jonesilla ollut vielä enemmän. Samoin myös de Angeliksella.

    1981: Alan Jones olisi voittanut mestaruuden tuplapistesäännöllä 55 pisteellä. Kyalamin kiistakilpailun pisteet mukaanlaskien Carlos Reutemann olisi silti voittanut mestaruuden. Tai olisi mikäli vain voitosta otettavat pisteet olisi laskettu. Muutoin Piquet olisi vienyt mestaruuden tasatilanteessa. Alain Prostilla olisi ollut 49 pistettä, Bruno Giacomellilla olisi ollut 11 pistettä, Nigel Mansellilla olisi myös ollut 11 pistettä, Nelson Piquetilla olisi ollut 52 pistettä ja Jacques Laffitella olisi ollut 45 pistettä. Prostilla olisi ollut jaettu MM-kolmospaikka ilman Kyalamin pisteitä Reutemannin kanssa.

    1982: Keke Rosberg olisi voittanut mestaruuden 46 pisteellä, mutta Michele Alboreto olisi ollut MM-sarjan kolmonen 41 pisteellä Las Vegasin voittonsa myötä. Tuplapistesäännöllä mestaruudessa olisi ollut kiinni vielä monikin kuljettaja, mutta muun muassa Keke Rosberg ja Niki Lauda olivat valmiita hakemaan protestipisteitään oikeusteitse. John Watsonilla olisi ollut 45 pistettä, Eddie Cheeverillä olisi ollut 19 pistettä, Alain Prostilla olisi ollut 37 pistettä ja Derek Dalylla olisi ollut 9 pistettä.

    1983: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden 63 pisteellä, mutta Riccardo Patrese olisi ollut MM-sarjan jaetulla kuudennella tilalla 22 pisteellä yhdessä John Watsonin ja Eddie Cheeverin kanssa. Andrea de Cesariksella olisi ollut 21 pistettä. Derek Warwickilla olisi ollut 12 pistettä. Keke Rosberg olisi voinut olla jopa MM-kolmonen voittamalla Kyalamissa ja saamalla Rion hylkäyspisteet takaisin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Rosbergilla olisi ollut 29 pistettä. Cheeverillä olisi ollut 23 pistettä.

    1984: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80,5 pisteen turvin. Tosin Niki Lauda olisi varmasti antanut kaikkensa siinä tilanteessa, että tuplapisteitä olisi jaettu päätöskilpailussa. Lauda olisi saanut sijallaan 78 pistettä ja menettänyt mestaruuden, mutta voitolla tilanne olisi ollut toinen. Ayrton Sennalla olisi ollut 17 pistettä, Michele Alboretolla olisi ollut 33,5 pistettä, Elio de Angeliksella olisi ollut 36 pistettä ja Nelson Piquetilla olisi ollut 30 pistettä.

    1985: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Keke Rosbergilla pisteitä olisi ollut 49 pisteen verran. Jacques Laffitella olisi ollut 22 pistettä, Philippe Streiffilla 8 pistettä, Ivan Capellilla 6 pistettä, Stefan Johanssonilla 28 pistettä ja Gerhard Bergerillä 4 pistettä.

    1986: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 80 pisteellä pistelaskurajoitusten myötä. Ilman rajoituksia Prost olisi saanut itselleen 92 pistettä. Nelson Piquetilla olisi ollut 75 pistettä, Stefan Johanssonilla olisi ollut 27 pistettä, Martin Brundlella 11 pistettä, Philippe Streiffilla 5 pistettä ja Johnny Dumfriesilla olisi ollut 4 pistettä.

    1987: Nelson Piquet olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Bergerillä olisi ollut 45 pistettä. Sijoitus MM-taulukossa olisi ollut silti edelleen viides. Michele Alboretolla olisi ollut 23 pistettä, Thierry Boutsenilla 20 pistettä, Jonathan Palmerilla 10 pistettä, Yannick Dalmasilla 4 pistettä ilman sääntöpykälää myöhään nimetystä toisesta kuljettajasta ja Roberto Morenolla 2 pistettä.

    1988: Ayrton Senna ja Alain Prost olisivat olleet tasapisteissä pistelaskurajoitusten takia. Molemmilla olisi ollut 90 pistettä. Prost olisi vienyt suuremmilla kakkostilojen määrillään mestaruuden. Ilman pisterajoituksia Prost olisi vienyt mestaruuden jopa 114 pisteellä. Senna taas olisi saanut pisteitä 93 pistettä vähintään pisterajoituksilla ja ilman niitä 100 pistettä. Siten Prost olisi vienyt mestaruuden. Nelson Piquetilla olisi ollut 26 pistettä, Riccardo Patresella olisi ollut 11 pistettä, Thierry Boutsenilla olisi ollut 29 pistettä ja Ivan Capelilla olisi ollut 18 pistettä.

    1989: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden, mutta Thierry Boutsen olisi ollut sarjassa kolmas 46 pisteellä. Alessandro Nanninilla olisi ollut 38 pistettä, Riccardo Patresella olisi ollut 44 pistettä, Satoru Nakajimalla olisi ollut 6 pistettä, Emanuele Pirrolla 4 pistettä ja Pierluigi Martinilla olisi ollut 6 pistettä.

  6. #406
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    1990-luvulla F1:n pistelaskujärjestelmä muuttui vuoden 1990 jälkeen varsin kokonaan. Kaudesta 1991 eteenpäin jokainen sijoitus laskettiin mukaan taulukkoon ja voitosta sai 10 pistettä. Tuplapistejärjestelmässä tämä olisi tarkoittanut 20 pistettä päätöskilpailun osalta. Lasken tässä myös kauden 1991 kohdalla huvin vuoksi myös kauden 1990 pistejärjestelmällä pisteitä. Tässä kuitenkin mestaruustaulukot pisteineen ja muutoksilla:

    1990: Ayrton Senna olisi voittanut mestaruuden, mutta Nelson Piquetillä pisteitä olisi ollut pistelaskurajoitusten mukaan 52 pistettä. Korkeintaan pisteitä olisi Piquetillä voinut 53 pistettä. Vuoden 1991 säännöillä Piquet olisi saanut kaikkiaan 54 tai 55 pistettä pistelaskurajoituksilla tai ilman. Alain Prost olisi voinut tuplapistejärjestelmällä haastaa Sennan mestaruudesta vielä Adelaidessakin pisterajoituksillakin ja legendaarinen kolari Suzukassa olisi saattanut jäädä tekemättä Ayrtonin osalta niillä säännöillä. Nigel Mansellilla olisi ollut 43 pistettä, Prostilla 73 pistettä tai korkeintaan 77 pistettä. Gerhard Bergerillä olisi ollut 46 pistettä, Thierry Boutsenilla olisi ollut 36 pistettä ja Riccardo Patresella olisi ollut 24 pistettä.

    1991: Senna olisi voittanut mestaruuden. Adelaiden liputuksen takia Senna olisi saavuttanut korkeintaan 101 pistettä. Nigel Mansell ei olisi voinut mitenkään saavuttaa mestaruutta Suzukan tilanteen takia edes tuplapisteillä. 11 parhaan sijoituksen lopputilastoilla tai vain 9 pisteen voittopisteillä mestaruustaistelu olisi ollut tietyssä osaa kautta jännittävämpi, mutta Senna olisi voittanut silläkin mestaruuden lopulta. Mansellilla olisi ollut 75 pistettä Adelaiden liputuksen vuoksi. Gerhard Bergerillä olisi ollut 45 pistettä, Nelson Piquetilla 28 pistettä, Riccardo Patresella 54 pistettä ja Gianni Morbidellilla 1 piste.

    1992: Nigel Mansell olisi voittanut mestaruuden, mutta Gerhard Berger olisi ollut toinen Adelaiden voiton tuplapisteillä. Tuolloin pisteitä olisi ollut 59 pisteen verran. Michael Schumacher olisi saanut tasasijan 59 pisteellä ja olisi siten ollut MM-kolmonen voittojen perusteella. Martin Brundlella olisi ollut 42 pistettä, Jean Alesilla 21 pistettä, Thierry Boutsenilla 4 pistettä ja Stefano Modenalla 2 pistettä.

    1993: Alain Prost olisi voittanut mestaruuden 105 pisteellä ja Ayrton Senna olisi ollut lähempänä Prostia 83 pisteellä. Damon Hillillä olisi ollut 73 pistettä, Jean Alesilla 19 pistettä, Gerhard Bergerillä 14 pistettä ja Martin Brundlella 14 pistettä.

    1994: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Nigel Mansell olisi ollut MM-sarjan kuudes 23 pisteellä Adelaiden voiton takia. Gerhard Bergerillä olisi ollut 47 pistettä, Martin Brundlella olisi ollut 20 pistettä, Rubens Barrichellolla 22 pistettä, Olivier Panisilla 11 pistettä ja Jean Alesilla 25 pistettä.

    1995: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden, mutta Damon Hill olisi ollut lähempänä häntä 79 pisteellä. Olivier Panisilla olisi ollut 22 pistettä, Gianni Morbidellilla olisi ollut 9 pistettä, Mark Blundellilla 16 pistettä, Mika Salolla 7 pistettä ja Pedro Lamylla 2 pistettä.

    1996: Damon Hill olisi ollut mestari vieläkin selvemmin kuin oli 107 pisteellä. Michael Schumacherilla olisi ollut 65 pistettä, Mika Häkkisellä 35 pistettä, Gerhard Bergerillä 24 pistettä, Martin Brundlella 10 pistettä ja Heinz-Harald Frentzenillä 8 pistettä.

    1997: Jacques Villeneuve olisi ollut mestari 85 pisteellä, mutta Mika Häkkinen olisi ollut MM-sarjan neljäs ja Michael Schumacherin hylkäyksen jälkeen kolmas 37 pisteellä. Tai näin olisi ollut voittotilaston merkitessä eniten. David Coulthardilla olisi ollut 42 pistettä ja se oli eniten kolmospaikkaan. Gerhard Bergerillä olisi ollut 30 pistettä, Eddie Irvinella 26 pistettä ja Heinz-Harald Frentzenillä olisi ollut 43 pistettä ja MM-sarjan kakkospaikka.

    1998: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 110 pisteellä. Eddie Irvinella olisi ollut 53 pistettä, David Coulthardilla olisi ollut 60 pistettä, Damon Hillillä 23 pistettä, Heinz-Harald Frentzenillä 19 pistettä ja Jacques Villeneuvella 22 pistettä.

    1999: Mika Häkkinen olisi ollut mestari 86 pisteellä. Michael Schumacherilla olisi ollut 50 pistettä, Eddie Irvinella olisi ollut 78 pistettä ja tallimääräyksellä se olisi noussut 82 pisteeseen asti. Ei kuitenkaan mestaruuteen asti. Heinz-Harald Frentzenillä 57 pisteeseen, Ralf Schumacherilla 37 pisteeseen ja Jean Alesilla olisi ollut 3 pistettä.

  7. #407
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    2000-luvulla pistelaskujärjestelmä muuttui marginaalisesti kaudella 2003 kun 8 parasta sai pisteitä. Tuplapisteiden osalta mitään ei olisi tietenkään muutettu. Tässä taulukkoa 2000-luvun vuosista:

    2000: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 118 pisteellä. David Coulthardilla olisi ollut 79 pistettä, Rubens Barrichellolla 66 pistettä, Mika Häkkisellä 92 pistettä, Jacques Villneuvella olisi ollut 19 pistettä ja Eddie Irvinella 5 pistettä.

    2001: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 133 pisteellä. Juan Pablo Montoyalla olisi ollut 37 pistettä, David Coulthardilla olisi ollut 69 pistettä, Mika Häkkisellä olisi ollut 40 pistettä, Rubens Barrichellolla 58 pistettä ja Ralf Schumacherilla 50 pistettä.

    2002: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 154 pisteellä. Rubens Barrichellolla olisi ollut 83 pistettä, Kimi Räikkösellä 28 pistettä, Juan Pablo Montoyalla 53 pistettä, Takuma Satolla 4 pistettä ja Jenson Buttonilla 15 pistettä.

    2003: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden 93 pisteellä kuten voittikin. Tai niin olisi voinut voittaa. Schumacherilla olisi ollut pisteitä 94, mutta Kimi Räikkösellä pisteitä olisi ollut 99 pistettä ja hän olisi voittanut mestaruuden. David Coulthardilla olisi ollut 56 pistettä, Jenson Buttonilla pisteitä olisi ollut 22, Jarno Trullilla 37 pistettä, Takuma Satolla 6 pistettä ja Cristiano da Mattalla 12 pistettä. Rubens Barrichello olisi vankistanut neljättä sijaansa 75 pisteellä.

    2004: Michael Schumacher olisi voittanut mestaruuden kuten voittikin 148 pisteellä. Tai oikeammin hänellä oli 150 pistettä. Juan Pablo Montoya olisi ollut neljäs sarjassa 68 pisteellä. Kimi Räikkösellä olisi ollut pisteitä 53 pisteen verran. Rubens Barrichellolla 120 pistettä, Fernando Alonsolla 64 pistettä, Ralf Schumacherilla 28 pistettä, Takuma Satolla 37 pistettä ja Felipe Massalla 13 pistettä.

    2005: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden 143 pisteellä. Kimi Räikkönen olisi voinut juuri ja juuri voittaa mestaruuden tuplapistesäännöllä jos Alonso olisi keskeyttänyt kilpailun. Kimi Räikkösellä olisi ollut 120 pistettä, Ralf Schumacherilla 51 pistettä, Giancarlo Fisichellalla 63 pistettä, Christian Klienillä 13 pistettä, Felipe Massalla 14 pistettä, Mark Webberillä 38 pistettä ja Jenson Buttonilla 38 pistettä.

    2006: Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden kuten voitti. Pisteitä tosin olisi ollut 142 pistettä. Felipe Massa olisi ollut kolmas, mutta pisteitä olisi ollut 90 pisteen verran. Jenson Buttonilla olisi ollut 62 pistettä, Michael Schumacherilla olisi ollut 126 pistettä, Kimi Räikkösellä pisteitä olisi ollut 69 pistettä, Giancarlo Fisichellalla olisi ollut 75 pistettä, Rubens Barrichellolla olisi ollut 32 pistettä ja Pedro de la Rosalla olisi ollut 20 pistettä.

    2007: Kimi Räikkönen olisi voittanut mestaruuden 120 pisteellä. Felipe Massalla olisi ollut 102 pistettä, Fernando Alonsolla olisi ollut 115 pistettä, Nico Rosbergilla olisi ollut 25 pistettä, Robert Kubicalla olisi ollut 43 pistettä, Nick Heidfeldilla olisi ollut 64 pistettä, Lewis Hamiltonilla olisi ollut 111 pistettä ja Jarno Trullilla 9 pistettä.

    2008: Felipe Massa olisi voittanut mestaruuden 107 pisteellä. Fernando Alonsolla olisi ollut 69 pistettä, Kimi Räikkösellä olisi ollut 81 pistettä, Sebastian Vettelillä olisi ollut 40 pistettä, Lewis Hamiltonilla olisi ollut 102 pistettä, Timo Glockilla olisi ollut 28 pistettä, Heikki Kovalaisella olisi ollut 55 pistettä ja Jarno Trullilla 32 pistettä.

    2009: Jenson Button olisi voittanut mestaruuden, mutta Sebastian Vettel olisi jäänyt siitä vain pisteen päähän 94 pisteellä. Tai näin olisi voinut käydä. Mark Webberillä olisi ollut 77,5 pistettä, Jenson Buttonilla 101 pistettä, Rubens Barrichellolla 82 pistettä, Nick Heidfeldilla olisi ollut 23 pistettä, Kamui Kobayashilla olisi ollut 3 pistettä, Jarno Trullilla 34,5 pistettä ja Sebastien Buemilla 7 pistettä.

  8. #408
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    2010-luvulla on ajettu toistaiseksi neljä kautta. Laitan tähän seuraavaksi nykyisen pistejärjestelmän ja entisen 10 pisteen tuplapistejärjestelmän tilanteen vielä kautta 2010 tarkastellen.

    Tässä ne tulevat tuplapisteiden osalta:

    2010: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 281 pisteellä. Kauden 2009 pistetaulukolla Vettel olisi kerännyt 104 pistettä ja tuplapistein 114 pistettä. 2009 pistetaulukolla loput sijat olisivat menneet näin: Lewis Hamilton 100 pistettä ja tuplapistein 108 pistettä, Jenson Button 87 pistettä ja tuplapistein 93 pistettä, Nico Rosberg 55 pistettä ja tuplapistein 65 pistettä, Robert Kubica 52 pistettä ja tuplapistein 60 pistettä, Vitali Petrov 9 pistettä ja tuplapistein 12 pistettä, Fernando Alonso 101 pistettä ja tuplapistein 103 pistettä ja Mark Webber 97 pistettä ja tuplapistein 99 pistettä. Varsinaisella kauden 2010 oikealla pistejärjestelmällä pistetilanteet menivät Vettelin 281 pisteen jälkeen seuraavasti: Fernando Alonso 258 pistettä, Mark Webber 246 pistettä, Lewis Hamilton 258 pistettä, Jenson Button 229 pistettä, Nico Rosberg 154 pistettä, Jaime Alguersuari 7 pistettä, Felipe Massa 145 pistettä, Robert Kubica 146 pistettä ja Vitali Petrov 35 pistettä.

    2011: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden kuten voitti, mutta Mark Webber olisi ollut toinen 283 pisteellä. Tai ainakin melkein. Vettelillä pisteitä olisi ollut 410 pistettä. Jenson Button olisi ollut toinen 285 pisteellä joten Webber olisi siis ollut kolmas. Fernando Alonsolla olisi ollut 269 pistettä, Felipe Massalla olisi ollut 128 pistettä, Adrian Sutililla olisi ollut 50 pistettä, Nico Rosbergilla 93 pistettä, Paul di Restalla 31 pistettä, Kamui Kobayashilla olisi ollut 32 pistettä ja Vitali Petrovilla olisi ollut 38 pistettä.

    2012: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 289 pisteellä, mutta vain voiton merkitessä. Muutoin Fernando Alonso olisi voittanut mestaruuden 296 pisteellä ja Jenson Button olisi ollut kolmas 213 pisteellä. Mark Webberillä olisi ollut 191 pistettä, Nico Hülkenbergillä 73 pistettä, Michael Schumacherilla 55 pistettä, Jean-Eric Vergnellä 20 pistettä, Kamui Kobayashilla 62 pistettä ja Kimi Räikkösellä olisi ollut 208 pistettä.

    2013: Sebastian Vettel olisi voittanut mestaruuden 422 pisteellä. Mark Webberillä olisi ollut 217 pistettä, Fernando Alonsolla 257 pistettä, Jenson Buttonilla 89 pistettä, Nico Rosbergilla 181 pistettä, Sergio Perezillä olisi ollut 57 pistettä, Felipe Massalla olisi ollut 118 pistettä, Nico Hülkenbergillä olisi ollut 55 pistettä, Lewis Hamiltonilla olisi ollut 191 pistettä ja Daniel Ricciardolla olisi ollut 21 pistettä.

  9. #409
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitetaan sitten 1950-luvun kahden viimeisen vuoden eli vuosien 1958 ja 1959 ajalta pistelaskut tulevat tässä:

    1958: Vanwall olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 52 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Vanwall olisi saanut 64 tai 67 pistettä korkeintaan. BRM:llä olisi ollut 21 pistettä lopputaulukossa.

    1959: Cooper olisi voittanut marginaalisesti suuremmalla pistemäärällä kuin mitä voitti pistelaskujärjestelmän vuoksi. 42 pistettä olisi tullut korkeintaan pisteitä tuplapisteillä järjestelmän takia. Normaaleilla tuplapisteillä Cooper olisi saanut 54 tai 61 pistettä korkeintaan. Lotusilla olisi ollut korkeintaan 7 pistettä lopputaulukossa.

  10. #410
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    1960-luvulla tallien mestaruuskamppailuissa tilanteet olisivat menneet näin:

    1960: Cooper olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 pisteellä pistelaskujärjestelmän takia ja korkeintaan 49 pistettä Lotuksella olisi suurimmillaan voinut olla. BRM:llä olisi ollut korkeintaan 10 pistettä.

    1961: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Lotus olisi ollut lähempänä 40 tai 42 pisteellä. Porschella olisi ollut 27 pistettä, BRM:llä 11 pistettä ja Cooperilla olisi ollut 15 pistettä tai korkeintaan 20 pistettä.

    1962: BRM olisi voittanut tallimestaruuden 45 pisteellä pistelaskujärjestelmän vuoksi. Korkeintaan 65 pistettä talli olisi voinut saada itselleen. Cooperilla olisi voinut olla 31 pistettä tai korkeintaan 43 pistettä. Brabhamilla olisi ollut 9 pistettä.

    1963: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden edelleen 54 pisteellä. Tosin ilman rajoituksia pisteitä olisi voinut olla jopa 83 pistettä. Brabhamilla olisi ollut 32 pistettä tai jopa 42 pistettä, BRM:llä 44 tai 53 pistettä, Cooperilla olisi voinut olla 27 pistettä ja Ferrarilla 28 pistettä.

    1964: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 46 pisteellä pistejärjestelmän mukaan. 55 pistettä olisi ollut ilman pisterajoituksia. Kolmanneksi olisi noussut Brabham 39 pisteellä Lotuksen ohi. Lotuksella olisi voinut olla korkeintaan 38 pistettä.

    1965: Lotus olisi voittanut 54 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 58 pistettä. Honda olisi ollut viides 20 pisteellä ja se olisi ohittanut Cooperin.Brabhamilla olisi ollut 30 pistettä, Brabham-BRM:llä pisteitä olisi ollut 8 ja Lotus-BRM:llä 3 pistettä.

    1966: Brabham olisi voittanut 42 pisteellä pistejärjestelmän mukaan ja ilman niitä pisteitä olisi ollut 49. Cooper-Maserati olisi saanut pisteitä vähintään 36 ja korkeintaan 42 pistettä eli melkein mestaruuden olisi voinut viedä. Eaglella ja Hondalla olisi ollut 6 pistettä.

    1967: Brabham olisi voittanut mestaruuden kuten voitti 65 tai 73 pisteellä. Lotus olisi ollut toinen 53 pisteellä. Hondalla olisi ollut 23 pistettä, BRM:llä olisi ollut 19 pistettä ja Cooperilla olisi ollut 29 pistettä.

    1968: Lotus olisi voittanut mestaruuden jopa 71 pisteen turvin. McLarenilla olisi voinut olla 55 pistettä, BRM:llä 31 pistettä ja Hondalla 16 pistettä.

    1969: Matra olisi voittanut mestaruuden 69 pisteellä, mutta McLarenilla olisi ollut vähintään 47 tai 49 pistettä. Suurimmalla mahdollisella pistemäärällä olisi jakanut kahdelle eri sijalle Brabhamin tai Lotuksen kanssa. BRM:llä olisi ollut 8 pistettä. Brabhamilla olisi korkeintaan voinut olla 52 pistettä.

  11. #411
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    1970-luvulla pistetilanteet tallien mestaruuskamppailuissa olisi mennyt seuraavaksi tuplapisteillä näin:

    1970: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 61 pisteellä. Ja korkeintaan 64 pisteellä. Lotus olisi jäänyt toiseksi. McLarenilla olisi ollut 39 pistettä. Marchilla olisi ollut 51 pistettä, Matralla olisi ollut 25 pistettä ja BRM:llä 24 pistettä.

    1971: Tyrrell olisi voittanut tallimestaruuden 82 pisteellä. BRM:llä olisi ollut 42 pistettä, Marchilla 36 pistettä ja Ferrarilla 34 pistettä.

    1972: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden juuri ja juuri kun Tyrrell olisi saanut 60 pistettä. McLarenilla pisteitä olisi ollut 49 pistettä tai 51 pistettä, Marchilla 18 pistettä ja Ferrarilla 35 pistettä.

    1973: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden 101 pisteellä tai 105 pisteellä. Marchilla olisi ollut 20 pistettä, Brabhamilla 26 pistettä ja McLarenilla 61 pistettä.

    1974: McLaren olisi voittanut tallimestaruuden 76 tai 82 pisteen osalta, mutta Brabham olisi ollut Lotuksen edellä sarjassa neljäntenä 44 pisteellä. Heskethillä olisi ollut 19 pistettä ja Tyrrellin pistemäärä olisi ollut 54 pistettä.

    1975: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 81,5 pisteellä. McLaren olisi ohittanut Brabhamin 59 pisteellä ja saanut kakkospaikan. Heskethillä olisi ollut 36 pistettä, Tyrrelillä olisi ollut 27 pistettä ja Lotuksella 11 pistettä.

    1976: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 85 pisteellä, mutta Lotuksella olisi ollut 38 pistettä nelospaikalla. McLarenilla olisi ollut pisteitä 78 pistettä, Tyrrelillä 76 pistettä ja Surteesilla 10 pistettä.

    1977: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 101 pisteellä, mutta McLarenilla olisi ollut 68 pistettä ja se olisi ollut MM-taulukossa kakkospaikalla. Tyrrelillä olisi ollut 31 pistettä, Shadowilla olisi ollut 26 pistettä ja Ligierillä 20 pistettä.

    1978: Lotus olisi voittanut tallimestaruuden, mutta Ferrarilla olisi ollut 67 pistettä. Wolfilla olisi ollut 30 pistettä, Arrowsilla 14 pistettä ja Ensignilla 2 pistettä.

    1979: Ferrari olisi voittanut tallimestaruuden 122 pisteellä. Renaultilla olisi ollut 32 pistettä, Tyrrelillä olisi ollut 32 pistettä, Shadowilla 6 pistettä, ATS:llä 4 pistettä ja McLarenilla 16 pistettä.

  12. #412
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    1980-luvulla tallimestaruudet olisivat jakaantuneet seuraavasti tuplapisteillä:

    1980: Tästä kaudesta lähtien hylättiin vuodesta 1958 asti voimassa ollut vain yhden auton pistesääntö korkeimman pistesijoituksen mukaan ja tästä lähtien molempien tallien autot lisättiin pisteistä lopputuloksiin joskin uutena piirteenä tallien puolella jokainen piste laskettiin siinä mssä ei laskettu kuljettajan puolella. Williams olisi saavuttanut pisterajoituksilla 114 pistettä ja muutoin 120 pistettä normaalisti. Tuplapisteet laskettuna 134 pistettä oli maksimiraja. Merkkimestaruus siis varsin selvästi. Jaraman voitto olisi Alan Jonesin toimesta nostanut pisteet 123:sta 129:ään ja suurimmilaan 143 pisteeseen. Ligierillä olisi ollut 72 pistettä ja Lotuksella 18 pistettä. Lotuksella olisi Jaraman pisteet laskettuna ollut 22 pistettä.

    1981: Williams olisi voittanut mestaruuden 104 pisteellä. Mikäli Carlos Reutemannin voitto Kyalamista olisi hyväksytty niin pisteitä olisi ollut tuolloin 113 pisteen verran. Renaultilla olisi ollut 60 pistettä, Alfa Romeolla 14 pistettä, Lotuksella 25 pistettä, Brabhamilla 63 pistettä ja Ligierillä 45 pistettä. Kyalamin pisteet luettuna Lotukselle olisi tullut 29 pistettä.

    1982: Ferrari olisi voittanut mestaruuden jos vain voitto olisi merkinnyt, mutta Tyrrell olisi saanut jaetun viitospaikan Brabhamin kanssa 41 pisteellä. Ja Ferrari olisi hävinnyt McLarenille mestaruuden pisteellä. McLarenilla olisi ollut 75 pistettä kun taas Ferrarilla vain 74 pistettä. Ligierillä olisi ollut 24 pistettä ja Williamsilla 61 pistettä.

    1983: Ferrari olisi voittanut mestaruuden, mutta Brabham olisi ollut toinen sarjassa 85 pisteellä. Renaultilla olisi ollut 80 pistettä, Alfa Romeolla 24 pistettä, Tolemanilla 13 pistettä ja Williamsilla olisi ollut 40 pistettä.

    1984: McLaren olisi voittanut mestaruuden 152,5 pisteellä. Tolemanilla olisi ollut 20 pistettä, Ferrarilla 60,5 pistettä, Lotuksella 49 pistettä ja Brabhamilla 39 pistettä.

    1985: McLaren olisi voittanut mestaruuden 90 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 80 pistettä. Ferrarilla olisi ollut 84 pistettä. Ligier olisi mennyt Brabhamin ohi 33 pisteellä, Tyrrelillä olisi ollut 6 pistettä ja Arrowsilla olisi ollut 15 pistettä.

    1986: Williams olisi voittanut mestaruuden 147 pisteellä ja McLaren ollut toinen 105 pisteellä. Ferrarilla olisi ollut 41 pistettä, Tyrrelillä olisi ollut 16 pistettä ja Lotuksella olisi ollut 59 pistettä.

    1987: Williams olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Ferrarilla olisi ollut 68 pistettä. Ja sarjan kolmostila. Benettonilla olisi ollut 32 pistettä, Tyrrelillä olisi ollut 14 pistettä ja AGS:llä olisi ollut 2 pistettä. Lola-Larroussella olisi ollut jopa 7 pistettä, mutta Yannick Dalmasin autoa ei ollut ilmoitettu mukaan sarjaan ajoissa.

    1988: McLaren olisi voittanut mestaruuden ja saanut korkeintaan 214 pistettä. Lotuksella olisi ollut 25 pistettä, Williamsilla olisi ollut 23 pistettä, Benettonilla 41 pistettä ja Marchilla olisi ollut 23 pistettä.

    1989: McLaren olisi voittanut mestaruuden 141 pisteellä ja Williams vuorostaan olisi saanut 91 pistettä. Benettonilla olisi ollut 47 pistettä, Lotuksella 18 pistettä ja Minardilla olisi ollut 7 pistettä.

  13. #413
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    1990-luvulla tallien omat pisteet muuttuivat luontaisen pistejärjestelmänkin myötä hieman. Tässä kuitenkin pistetilanteita mikäli tuplapisteitä olisi jaettu:

    1990: McLaren olisi voittanut mestaruuden 124 pisteellä, mutta Benettonilla olisi ollut jopa 89 pistettä siinä tapauksessa. Ferrarilla olisi ollut 120 pistettä. Williamsilla olisi ollut 60 pistettä.

    1991: McLaren olisi voittanut mestaruuden 146 pisteellä. 145 pistettä olisi tullut korkeintaan 9 pisteen kisoilla ja muutenkin mestaruustilanteisiin vaikutti päätöskisa Adelaidessa ja sen punainen lippu. Williamsilla olisi ollut 129 pistettä, Ferrarilla 56 pistettä ja Benettonilla 40 pistettä.

    1992: Williams olisi voittanut mestaruuden 164 pisteellä. 109 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi. Benettonilla olisi ollut 101 pistettä, Ferrarilla 24 pistettä, Ligierillä 8 pistettä ja Jordanilla 2 pistettä.

    1993: Williams olisi voittanut mestaruuden 178 pisteellä. 94 pistettä olisi ollut McLarenilla kauden päätteeksi. Ferrarilla olisi ollut 33 pistettä ja Ligierillä 24 pistettä.

    1994: Williams olisi voittanut mestaruuden 128 pisteellä. Ferrarilla olisi ollut 78 pistettä, McLarenilla olisi ollut 46 pistettä, Jordanilla olisi ollut 31 pistettä ja Ligierillä olisi ollut 15 pistettä.

    1995: Benetton olisi voittanut mestaruuden 137 pisteellä, mutta Williamsilla olisi ollut 128 pistettä. Ligierillä olisi ollut 30 pistettä, McLarenilla pisteitä olisi ollut 33 pistettä, Footworkilla olisi ollut 9 pistettä, Tyrrelillä 7 pistettä ja Minardilla 2 pistettä.

    1996: Williams olisi voittanut mestaruuden 185 pisteellä. Ferrarilla olisi ollut 76 pistettä, McLarenilla olisi ollut 53 pistettä, Benettonilla olisi ollut 71 pistettä, Jordanilla olisi ollut 24 pistettä ja Sauberilla olisi ollut 12 pistettä.

    1997: Williams olisi voittanut mestaruuden 128 pisteellä, mutta McLarenilla olisi ollut 79 pistettä ja se olisi ollut kolmas sarjassa. Ferrarilla olisi ollut 104 pistettä koska Ferrarilta ei otettu Jerezin tempuista huolimatta pois valmistajien pisteitä. Benettonilla olisi ollut 70 pistettä

    1998: McLaren olisi voittanut mestaruuden 170 pisteellä. Ferrarilla olisi ollut 139 pistettä, Jordanilla olisi ollut 37 pistettä ja Williamsilla olisi ollut 41 pistettä.

    1999: McLaren olisi voittanut mestaruuden 134 pisteellä Ferrarin sijaan. Tai näin olisi ollut mikäli vain voitto olisi merkinnyt. Ferrari olisi voittanut 138 pisteellä. Jordanilla olisi ollut 64 pistettä, Williamsilla olisi ollut 37 pistettä ja Sauberilla olisi ollut 6 pistettä.

  14. #414
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    2000-luvun tallien mestaruustilanteita laitan seuraavaksi tuplapisteiden muodossa:

    2000: 184 pistettä olisi ollut Ferrarilla. McLarenilla olisi ollut 161 pistettä, BAR:lla olisi ollut 22 pistettä ja 5 pistettä Jaguarilla.

    2001: 191 pistettä olisi ollut Ferrarilla. McLarenilla olisi ollut 109 pistettä ja Williamsilla olisi ollut 87 pistettä.

    2002: 237 pistettä olisi ollut Ferrarilla. Williamsilla olisi ollut 95 pistettä, McLarenilla olisi ollut 69 pistettä, Jordanilla 11 pistettä ja Renaultilla 24 pistettä.

    2003: 169 pistettä olisi ollut Ferrarilla. McLarenilla olisi ollut 156 pistettä, BAR:lla 34 pistettä, Renaultilla olisi ollut 92 pistettä ja Toyotalla olisi ollut 18 pistettä.

    2004: Ferrari olisi vienyt mestaruuden 270 pisteellä, mutta Williamsilla pisteitä olisi ollut 92 pistettä. McLarenilla pisteitä olisi ollut 77 pistettä, Renaultilla olisi ollut 110 pistettä, BAR:lla 122 pistettä ja Sauberilla pisteitä olisi ollut 35 pistettä.

    2005: Renault olisi voittanut mestaruuden 206 pisteellä. McLarenilla olisi ollut 190 pistettä, Toyotalla olisi ollut 94 pistettä, Red Bullilla olisi ollut 38 pistettä, Sauberilla olisi ollut 23 pistettä, Williamsilla 68 pistettä ja BAR:lla 39 pistettä.

    2006: Ferrari olisi voittanut mestaruuden Renaultin sijasta 216 pisteellä. Renaultilla olisi ollut tosin piste-etu muidenkin pisteiden ollessa laskettuja. Se olisi vienyt mestaruuden pisteen erolla eli 217 pisteellä. Hondalla olisi ollut 94 pistettä ja McLarenilla olisi ollut 115 pistettä.

    2007: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 222 pisteellä. McLarenilla olisi ollut ilman sarjasta diskausta 209 pistettä. Williamsilla olisi ollut pisteitä 38 pistettä, BMW-Sauberilla 108 pistettä ja Toyotalla olisi ollut 14 pistettä.

    2008: Ferrari olisi voittanut mestaruuden 188 pisteellä. Renaultilla olisi ollut 88 pistettä, Toro Rossolla 44 pistettä, McLarenilla on 155 pistettä ja Toyotalla 60 pistettä.

    2009: Brawn GP olisi voittanut mestaruuden 183 pisteellä, mutta Red Bullilla olisi ollut 171,5 pistettä. BMW-Sauberilla olisi ollut 40 pistettä, Toyotalla 64,5 pistettä ja Toro Rossolla olisi ollut 9 pistettä.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 11.11.2014 03:30.

  15. #415
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Kaudella 2010 ja yleensäkin 2010-luvulla ollaan saatu neljä kautta ajettua toistaiseksi. Tässä listaa mahdollisista pistemuutoksista tallikilpailuissa tuplapisteiden muodossa. Vuoden 2010 kohdalla lasketaan myös vanhempien juttujen mukaan:

    2010: Kauden 2009 pistelaskenalla pisteet olisivat olleet 201 tai 211 pistettä. Muutoin tuplapistesäännöillä Red Bull olisi kerännyt 523 pistettä. 498 pistettä olivat normaalit pisteet. McLarenilla olisi ollut 201 tai 484 pistettä tuplapistein, Ferrarilla olisi ollut muutoin 160 pistettä ja tuplapistein uudella järjestelmällä 403 pistettä, Mercedekselle 82 ja 226 pistettä, Renaultilla 61 ja 181 pistettä ja Toro Rossolla 1 ja 15 pistettä.

    2011: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 693 pisteen turvin. McLarenilla olisi ollut 512 pistettä. Ferrarilla olisi ollut 384 pistettä. Mercedeksellä olisi ollut 177 pistettä, Renaultilla 74 pistettä, Force Indialla 81 pistettä ja Sauberilla 46 pistettä.

    2012: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 520 pisteen turvin, mutta McLaren olisi ohittanut niukasti Ferrarin 403 pisteellä. Ferrarilla olisi ollut tosin 433 pistettä. Eli sinällään tilanteet eivät olisi muuttuneet. Force Indialla olisi ollut 119 pistettä, 148 pistettä Mercedesillä ja Sauberilla olisi ollut 128 pistettä ja Lotusilla 304 pistettä.

    2013: Red Bull olisi vienyt mestaruuden 639 pisteen turvin. Mercedeksellä olisi ollut 372 pistettä, McLarenilla olisi ollut 142 pistettä, Ferrarilla olisi ollut 375 pistettä, Sauberilla 61 pistettä ja Toro Rossolla 34 pistettä.

  16. #416
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Vuosien 1950-2014 aikana 744 kuljettajaa on hyväksytysti startannut kilpailuun ja näistä kuljettajista yllättävän vähän on voittanut kilpailuja eli siis erilaisia kilpailuvoittajia on vain 105 kuljettajan verran. Heikki Kovalainen oli 100:s erilainen kuljettaja voittajana sarjassa ja uusin eli 105:s eri voittaja oli Daniel Ricciardo. Kukahan voisi olla 106:s kuljettaja?

  17. #417
    Resistive User
    Liittynyt
    Mar 2005
    Sijainti
    Me seisotaan hattu kourassa maailman reunalla
    Viestit
    4 616
    No Bottas tietenkin.
    In turn, I once asked Bernie just how many people worked at Brabham. "About half of them," he shot back, always the master of the one-liner.

  18. #418
    Olivier Bocques Fan Club
    Liittynyt
    Apr 2000
    Viestit
    8 400
    TBK:n foorumilla tein gallupin Kanadan kisan jälkeen ja tulos oli seuraava:

    Hülkenberg 13
    Bottas 7
    Perez 6
    Magnussen 4
    Kvjat 3
    Grosjean 2
    Sutil 1
    Chilton 1

    Kvjat nyt ainakin on parantanut asemiaan, kun pääsee ensi kaudeksi Red Bullin rattiin.
    HWNSNBM

  19. #419
    Trackman WebSlave's Avatar
    Liittynyt
    Feb 2005
    Viestit
    29 662
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Bleu Tarkastele viestiä
    TBK:n foorumilla tein gallupin Kanadan kisan jälkeen ja tulos oli seuraava:
    Se olisi aika olennaista, että mistä aiheesta teit sen kyselyn.
    --
    Ei mithään häthää.

  20. #420
    Senior Member Zervuska Haidis's Avatar
    Liittynyt
    Jan 2007
    Sijainti
    Sivulla viisi
    Viestit
    12 529
    Lainaa Alunperin kirjoittanut maradona Tarkastele viestiä
    No Bottas tietenkin.
    Kyllä siihen joku muu vielä väliin ehtii. Bottas tulee olemaan numero 107, se on forumin tähtitaivaaseen kirjoitettu.

  21. #421
    Registered User
    Liittynyt
    May 2013
    Viestit
    2 791
    Lainaa Alunperin kirjoittanut WebSlave Tarkastele viestiä
    Se olisi aika olennaista, että mistä aiheesta teit sen kyselyn.
    En tiedä näsäviisasteleko, mutta tuossahan tuo ylempänä lukee.
    "Ultimately, the car was a carrot." -Adrian Sutil

  22. #422
    Trackman WebSlave's Avatar
    Liittynyt
    Feb 2005
    Viestit
    29 662
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Davros Tarkastele viestiä
    En tiedä näsäviisasteleko, mutta tuossahan tuo ylempänä lukee.
    Ilmeisesti CCMK:n viestissä. Hän on minulla ignoressa. Olisi hyvä sen verran quotata, että muutkin tietävät mihin kommenttiin tai kysymykseen vastaa.
    --
    Ei mithään häthää.

  23. #423
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Laitan tähän seuraavaksi asiapuolelle mahdollisesti sopimattoman tilastotiedon seuraavasta asiasta:

    Mestarin käyttämästä ykkösnumerosta nimittäin. Vuosina 1950-1972 F1:ssä ei ollut tuolloin varsinaista kunnollista ja säännöllistä numerosääntöä. Tuolloin myös mestarin numeroa sai käyttää muutkin kuljettajat mikäli mestari siitä itse kieltäytyi. Toisinaan taas numero 1 annettiin myös järjestäjien nimeämälle suosikkikuljettajalle kilpailuihin.

    Tässä kuitenkin eri käyttökerrat jolloin mestarin numeroa käytettiin tai ei käytetty kilpailuissa lainkaan tai jonkun muun kuljettajan toimesta kausina 1950-1972 lajissa:

    1950: Aivan kaikkien aikojen ensimmäiseen kilpailuun Silverstonessa lähdettiin nykymuotoisessa menolla osin arpomalla kilpailunumerot. Juan Manuel Fangio sai kaikkien aikojen ensimmäiseen Formula 1-kilpailuun lähtönumeroksi 1. Silverstonen kilpailun jälkeen numeron 1 käyttö jäädytettiin loppukaudeksi koska uudella sarjalla ei tietenkään ollut myöskään entistä mestaria.

    1951: Kaudella käytettiin vain kerran mestarin numeroa ja sitä Giuseppe Nino Farina käytti vain Silverstonessa. Kaikista muista kisoista Farina kieltäytyi sitä käyttämästä ja Länsi-Saksan osakilpailussa kyseisen maan autoliitto määräsi suuruudentunnossaan kaikille riippumattoman kilpailunumeron ja ainoastaan Farinalla oli oikeus käyttää ykkösnumeroaan niin halutessaan.

    1952: Kaudella käytettiin vain kerran mestarin numeroa ja sitä ei käyttänyt Juan Manuel Fangio kertaakaan kaudella johtuen ilmeisesti loukkaantumisesta ennen kunnollisia kauden kilpailuja. Lähtökohtaisesti mestarin numero oli jäädytetty Fangiolle ja ainoan kerran kun mestarin numeroa poikkeuksellisesti käytettiin niin sitä käytti RAC:n ja BRDC:n suosikkikuljettaja kisassa Silverstonessa eli Graham Whitehead starttirahan määrittelyn mukaan.

    1953: Kaudella käytettiin kaksi kertaa mestarin numeroa ja vain kerran itse varsinainen hallitseva mestari eli Alberto Ascari itse sitä käytti. Hän ajoi sillä Länsi-Saksan osakilpailussa Nürburgringin radalla. Silverstonessa Ascari kieltäytyi käyttämästä ykkösnumeroaan lukuisten muidenkin kisojen tapaan jolloin kisajärjestäjät antoivat ykkösnumeron starttirahan perusteella Lance Macklinille. Lisäksi Luigi Villoresi ajoi vuorotteluajon vuoksi Ascarin autolla Nürburgringin radalla.

    1954: Kaudella käytettiin kaksi kertaa mestarin numeroa ja sitä ei käyttänyt Alberto Ascari kaudella kertaakaan itse vaan hän antoi luvan muun muassa Juan Manuel Fangiolle Silverstonessa ja Nürburgringilla Jose Froilan Pepe Gonzalezille ja Mike Hawthornille. Tosin Länsi-Saksan osakilpailussa Ascarin kieltäydyttyä ja annettuaan muutenkin luvan Ferrarille ykkösnumero olisi mennyt heille muutenkin myös kilpailun starttirahan perusteella.

    1955: Kaudella ei kertaakaan käytetty mestarin numeroa sillä Juan Manuel Fangio kieltäytyi käyttämästä sitä kilpailuissa.

    1956: Kaudella käytettiin kaksi kertaa mestarin numeroa. Juan Manuel Fangio kieltäytyi edelleen Maestron oikeudella käyttämästä numeroa 1 ja kisaili silti enemmän numerolla 2. Hän käytti kuitenkin numeroa 1 niin Silverstonessa kuin Nürburgringin radalla.

    1957: Kaudella käytettiin vain kerran mestarin numeroa. Juan Manuel Fangio käytti sitä Nürburgringin radalla kuuluisassa voitossaan. Muutoin Maestro edelleen kieltäytyi käyttämästä omaa mestarin numeroa.

    1958: Kaudella käytettiin kaksi kertaa mestarin numeroa ja kertaakaan sitä ei käyttänyt uransa lopettanut Maestro eli Juan Manuel Fangio itse. Zandvoortissa ja Silverstonessa numeroa 1 käyttivät Stirling Moss ja Peter Collins. Osasyy oli starttirahasta riippuva. Kaudella 1958 numeroa 1 suunniteltiin jopa lajista jäädytettäväksi kunnianumeroksi Fangiolle, mutta siitä hankkeesta luovuttiin.

    1959: Kaudella käytettiin neljä kertaa mestarin numeroa ja kertaakaan ymmärrettävistä syistä sitä ei käyttänyt mestari eli Mike Hawthorn itse. Jean Behra käytti numeroa Zandvoortissa, Jack Brabham AVUS:in ja Monsanto Parkin radalla Saksassa ja Portugalissa ja Rodger Ward Indy 500-voittonsa ja järjestäjien suosikkikuljettajan statuksen takia Sebringissä.

    1960: Kaudella käytettiin kaksi kertaa mestarin numeroa ja vain kerran sitä käytti Jack Brabham Silverstonessa. Phil Hill käytti Jack Brabhamin kieltäydyttyä ykkösnumerosta sitä käyttämästä mestarin numeroa Zandvoortissa kun Ferrari muutenkin oli jälleen starttirahan johtotalli.

    1961: Kaudella käytettiin kolme kertaa mestarin numeroa ja näistä kaksi kertaa käytti Jack Brabham sitä itse. Hän käytti sitä Nürburgringin radalla ja Watkins Glenissä. Zandvoortissa sitä käytti järjestäjien suosikki Phil Hill kun Brabham oli sitä kieltäytynyt käyttämästä.

    1962: Kaudella käytettiin neljä kertaa mestarin numeroa ja näistä kaksi kertaa käytti Phil Hill sitä itse. Hän käytti sitä Zandvoortin ja Nürburgringin kilpailussa. Graham Hill sai käyttää numeroa kerran Spa-Francorchampsissa ja Jim Clark East Londonin radalla Etelä-Afrikassa.

    1963: Kaudella käytettiin seitsemän kertaa mestarin numeroa ja näistä neljä kertaa sitä käytti mestari eli Graham Hill itse. Hän käytti sitä Silverstonessa, Nürburgringin radalla, Watkins Glenissä ja Mexico Cityssä. Phil Hill käytti kerran ykkösnumeroa ACM:n perseilyn johdosta Monacossa. Alun perin sitä olisi käyttänyt sielläkin Graham Hill ja lopulta Jim Clark käytti kaksi kertaa kaudella Spa-Francorchampsissa ja East Londonissa.

    1964: Kaudella käytettiin seitsemän kertaa mestarin numeroa ja niistä viisi kertaa sitä käytti mestari eli Jim Clark itse. Monacossa ACM:n suosikkikuljettaja Andre Pilette ja Spa-Francorchampsissa sitä käytti Graham Hill. Jim Clark myös vuorotteli Mike Spencen kanssa Watkins Glenissä mestarin numeroa kantanutta autoa ja tämän jälkeen kuljettajien vuorottelu F1:ssä kiellettiin lopullisesti missään muodossa kaudesta 1965 eteenpäin. Zandvoortissa, Rouenissa ja Monzassa Jim Clark kieltäytyi käyttämästä mestarin numeroa.

    1965: Kaudella käytettiin viisi kertaa mestarin numeroa ja niistä kolme kertaa sitä käytti John Surtees eli mestari itse. Monacossa ACM:n suosikkikuljettaja oli Jack Brabham ja Nürburgringillä starttirahan vuoksi Jim Clark sai pitää ykkösnumeroa. Muissa kisoissa Surtees ei halunnut käyttää ykkösnumeroa.

    1966: Kaudella käytettiin neljä kertaa mestarin numeroa ja niistä kaikilla kerroilla Jim Clark käytti sitä. Muutoin numeroa ei käytetty kun Jim Clark kieltäytyi sitä luovuttamasta muille kuljettajille ja kieltäytyi itse sen käytöstä.

    1967: Kaudella käytettiin yhdeksän kertaa mestarin numeroa ja niistä seitsemän kertaa sitä käytti mestari eli Jack Brabham itse. Monacossa ACM:n suosikkikuljettaja oli Jean-Pierre Beltoise joka sittemmin käytti ykkösnumeroa ja Spa-Francorchampsissa sitä käytti järjestäjien suosikkikuljettaja Chris Amon. Le Mansissa ja Monzassa Brabham ei halunnut käyttää mestarin numeroa ja sitä siellä ei siten käytetty.

    1968: Kaudella käytettiin 11 kertaa mestarin numeroa ja näistä yhdeksän kertaa sitä käytti mestari eli Denny Hulme itse. Monacossa ACM:n suosikkikuljettaja oli Jean-Pierre Beltoise joka sai käyttää siten mestarin numeroa ja Belgian Autoliiton suosikkimiehenä Graham Hill käytti sitä Spa-Francorchampsin radalla. Rouenin kilpailussa Hulme kieltäytyi käyttämästä ykkösnumeroa ja siten järjestäjät eivät sitä muillekaan hyväksyneet.

    1969: Kaudella käytettiin alustavasti ensi kertaa kaikissa kilpailuissa mestarin numeroa. Graham Hill kuitenkin viime hetkellä vaihtoi numeronsa numeroon 2 Monzassa ja Mosportissa ja Mexico Cityssä Graham Hill oli loukkaantunut jolloin järjestäjät eivät sallineet kenellekään ykkösnumeroa käyttöön. Ilman Watkins Glenin loukkaantumista Hill olisi käyttänyt sitä kaikissa kisoissa kaudella. Eli kaikkiaan numero 1 nähtiin kahdeksassa osakilpailussa kaudella.

    1970: Kaudella käytettiin 11 kertaa mestarin numeroa ja näistä kahdeksan kertaa sitä käytti mestari eli Jackie Stewart itse. Monacossa ACM:n suosikkikuljettaja oli ilman mestaruuttakin Graham Hill ja siksi hän siellä sitä käytti. Belgian ja Hollannin kisoissa Pedro Rodriguez sai kyseisten maiden autoliiton suosikkina ja Jackie Stewartin erikseen siihen suostuttua käytettäväkseen numeron 1 kilpailuun. Monzassa ja Mont-Tremblantissa Stewart kieltäytyi käyttämästä numeroa 1 ja siksi siellä sitä ei radalla nähty.

    1971: Kaudella käytettiin kolme kertaa mestarin numeroa ja näistä kertaakaan ei itse mestari eli Jochen Rindt voinut ymmärrettävistä syistä sitä käyttää. Emerson Fittipaldi piti kolme kertaa eli kaikilla käytetyillä kerroilla vastentahtoisesti numeroa esillä osin myös Rindtin muistoksi ja muutoin kieltäytyi sitä käyttämästä kauden aikana. Järjestäjät eivät halunneet muidenkaan käyttävän numeroa sillä Lotuksella oli siitä oikeus päättää. Fittipaldi käytti numeroa Monacossa, Paul Ricardissa ja Silverstonessa.

    1972: Kaudella käytettiin alustavasti koko sarjan historiassa vasta toista kertaa kaikissa kisoissa mestarin numeroa. Lopulta numeroa nähtiin 11:sta kilpailussa. Jackie Stewart käytti numeroa 10 kertaa ja Belgian Nivelles-Baulersin kisasta Stewart vetäytyi jolloin ykkösnumeroa ei nähty radalla järjestäjien kieltäydyttyä antamasta sitä muille. Argentiinan Buenos Airesissa Stewart erikoisesti joutui luovuttamaan numeronsa argentiinalaisten suosikille eli Graham Hillille ja Clermont-Ferrandin radalla Stewart vuorostaan vapaaehtoisesti antoi luvan Emerson Fittipaldille mestarin numeron käyttöön.

    Lukuihin ei ole laskettu vuosien 1950-1960 Indy 500-ajoja jolloin kahtena vuotena ei käytetty numeroa 1, mutta muulloin käytettiin.

  24. #424
    Olivier Bocques Fan Club
    Liittynyt
    Apr 2000
    Viestit
    8 400
    1950-luvun kisoissahan aika usein käytössä olivat vain parilliset numerot. En sanoisi, että kyse olisi ollut siitä että kuljettaja olisi kieltäytynyt käyttämästä sitä.

    Sitten oli esim. Saksan GP 1952, jossa numerointi alkoi 101:stä.
    HWNSNBM

  25. #425
    Hippi ja juntti Albert Oil's Avatar
    Liittynyt
    Feb 2000
    Sijainti
    Korviesi välissä
    Viestit
    55 374
    Lainaa Alunperin kirjoittanut CCMK Tarkastele viestiä
    Argentiinan Buenos Airesissa Stewart erikoisesti joutui luovuttamaan numeronsa argentiinalaisten suosikille eli Graham Hillille
    Miksi Graham Hill oli argentiinojen suosikki eikäs esim. Carlos Reutemann? Tai Alex Soler-Roig.
    Maailma tapahtuu vaikka et olisi siitä mitään mieltä.

  26. #426
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Bleu Tarkastele viestiä
    1950-luvun kisoissahan aika usein käytössä olivat vain parilliset numerot. En sanoisi, että kyse olisi ollut siitä että kuljettaja olisi kieltäytynyt käyttämästä sitä.

    Sitten oli esim. Saksan GP 1952, jossa numerointi alkoi 101:stä.
    Niin no noissa Saksan kisoissa osin tilanne johtui siitäkin, että kyseisen maan autoliitto ei ainakaan tiettyinä vuosina kuten tuolloin muistaakseni edes varannut joitakin numeroita käyttöön tai sitten käytti vain omia numeroitaan jolloin ne sitten lähtivät noista suurista numeroista. Osin joissakin kilpailuissa todellakin mestarit kieltäytyivät käyttämästä numeroa. Fangion kohdalla kyse oli ainakin tietääkseni osin taikauskosta ja menestyksellisistä syistä.

    Sitten taas noissa pelkkien parillisten numeroidenkin tapauksissa kyse on ollut joissakin tapauksissa ollut myös kyse noista autoliiton kansallisista statusasioista. Joissakin tapauksissa hallitsevalta mestarilta tiedusteltiin asiaa paljon aikaisemmin ennen ajettavaa viikonloppua ja mikäli mestari ei halunnut numeroaan käyttää niin siinä tapauksessa järjestäjät ennalta määrittivät mestarille sopivan numeron. Oikeastaan todella yleiseksi mestarin numeron tai muutenkin edes rajallisesti säännöllisen muunkin numeroinnin osalta syy oli tietenkin sponsoroinnissa, televisioasioissa ja yleisön seurannan helpottamiseksi tehty päätös. Muistaakseni noista päätöksistä vastasi silloinen mediajohtaja komission puolelta eli muistini mukaan de Merlon tai de Meroede.

  27. #427
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Albert Oil Tarkastele viestiä
    Miksi Graham Hill oli argentiinojen suosikki eikäs esim. Carlos Reutemann? Tai Alex Soler-Roig.
    Osasyy siihen oli myös hyvin tuore tallipäällikkö Bernie Ecclestone joka hehkutti Hillin mainosarvoa ja tuomarit näkivät Reutemannin debyytistään ja yllättävästä menestyksestä huolimatta kelpaamattomaksi sitä pitämään. Lisäksi Stewartilla ja lajin mediajohtajan, muistini mukaan de Meroeden tai de Merlonin kanssa oli jotain kiistaa ja siitä sitten rangaistukseksi Buenos Airesin tuomarit pistivät sitten Hillille ykkösnumeron käyttöön.

  28. #428
    Registered User
    Liittynyt
    Jan 2007
    Viestit
    334
    Lainaa Alunperin kirjoittanut SJ Tarkastele viestiä
    Jokaisen pistelaskujärjestelmän muutoksen jälkeen laskeskellaan jonkin aikaa "varmuuden vuoksi" myös tuloksia vanhalla järjestelmällä, eikä systeemin vaihtaminen ole koskaan vaikuttanut lopputulokseen.
    Vastaan tähän, kun sopii paremmin tänne. Tässä muutokset eri pistesysteemeillä, näissä tosin on mukana noi huonompien tulosten poistot pisteistä, eli alla ensin minkä vuosien pistejärjestelmä ja sen jälkeen muutokset mestareissa. Kaudet -58,-70,-76,-94,-99 ja -08 esiintyvät näissä eniten.
    50-59: 70: Ickx, 74: Regazzoni, 76:Lauda, 81:Jones, 86:Piquet, 88:Prost, 08:Massa
    60: 94: Hill, 99:Irvine, 08:Massa
    61-90: 58:Moss, 94:Hill,08:Massa
    91-02: 58:Moss, 84:Prost, 08:Massa
    03-09: 70: Ickx, 76:Lauda, 94:Hill, 99:Irvine,
    14: 53:Fangio, 56:Moss, 58:Moss, 70:Ickx, 84:Prost, 88:Prost, 94:Hill, 99:Irvine, 08:Massa, 12:Alonso,
    Nykyinen: 58:Moss, 76:Lauda, 83:Prost, 84:Prost, 94:Hill, 99:Irvine

    Toki jos totaalipisteet lasketaan, muun muassa kaudella -79 Gilles Villeneuve olisi vienyt mestaruuden Schekterin edestä vuosien 1950-1959 pistesysteemillä ja Carlos Reutemann olisi voittanut kauden 1960-pistesysteemillä vuoden 1981 mestaruuden jne. Nämä selviävät tarkemmin näitä sivuja tutkimalla.
    "Mihin muuten Mustakarin 'asiantuntija'-status ylipäätään perustuu? Siihen, että on nähnyt tuhat kisaa tajuamatta mitään näkemästään?
    Mäkin syön joka päivä, enkä silti ole minkään sortin ruoka-asiantuntija." -Albert Park 16.3.2012 kl 13.42

  29. #429
    Olivier Bocques Fan Club
    Liittynyt
    Apr 2000
    Viestit
    8 400
    Nico Rosberg ohitti USA:n GP:ssä Rene Arnoux'n eniten paalupaikkoja ajaneena kuljettajana, joka ei ole voittanut mestaruutta.
    HWNSNBM

  30. #430
    Senior Member
    Liittynyt
    Nov 2003
    Sijainti
    Tois pual jokkee
    Viestit
    3 748
    On vuosittaisen tilastokatsauksen aika.

    Koodi:
    F1 2015 AIKA-AJOT
    
    1.  Lewis Hamilton 	Mercedes		+0,000
    2.  Nico Rosberg	Mercedes		+0,131
    3.  Sebastian Vettel	Ferrari			+0,836
    4.  Kimi Räikkönen	Ferrari			+0,922
    5.  Valtteri Bottas	Williams-Mercedes	+1,016
    6.  Daniel Ricciardo	Red Bull-Renault	+1,214
    7.  Felipe Massa	Williams-Mercedes	+1,280
    8.  Daniil Kvyat	Red Bull-Renault	+1,596
    9.  Romain Grosjean	Lotus-Mercedes		+1,600
    10. Carlos Sainz	Toro Rosso-Renault	+1,741
    11. Nico Hulkenberg	Force India-Mercedes	+1,767
    12. Max Verstappen	Toro Rosso-Renault	+1,799
    13. Sergio Perez	Force India-Mercedes	+1,810
    14. Pastor Maldonado	Lotus-Mercedes		+1,975
    15. Felipe Nasr		Sauber-Ferrari		+2,335
    16. Fernando Alonso	McLaren-Honda		+2,600
    17. Marcus Ericsson 	Sauber-Ferrari		+2,605
    18. Jenson Button	McLaren-Honda		+2,833
    19. Alexander Rossi	Manor-Ferrari		+5,551	***
    20. Will Stevens	Manor-Ferrari		+5,584
    21. Roberto Merhi	Manor-Ferrari		+6,099
    
    
    1.  Mercedes			0,088	+0,000	(+0,075)
    2.  Ferrari			0,732 	+0,643	(-0,380) 
    3.  Williams-Mercedes		1,085	+0,997	(+0,384)
    4.  Red Bull-Renault		1,357	+1,268	(+0,488)
    5.  Lotus-Mercedes		1,750	+1,662	(-0,632)
    6.  Toro Rosso-Renault		1,783	+1,694	(+0,085)
    7.  Force India-Mercedes	1,800	+1,712	(+0,033)
    8.  Sauber-Ferrari		2,367	+2,279	(+0,021)
    9.  McLaren-Honda		2,736	+2,647	(+1,506)
    10. Manor-Ferrari		5,692	+5,603	(+1,853)
    Aika-ajoissa on otettu kuljettajan nopein kierros osiosta välittämättä ja laskettu ero kärkeen. Näistä keskiarvo koko kaudelle ja sitä on sitten verrattu pienimmän keskiarvon saaneeseen kuskiin, eli tässä tapauksessa Hamiltoniin. Sateiset ajelut on jätetty pois laskuista. Talleissa sama juttu, paitsi että vain tallin nopeamman kuljettajan aika on huomioitu keskiarvoon.

    Kimi pääsi aika lähelle Vetteliä, vaikka Sebastiania tosin rasittavat Kanadan ja Abu Dhabin Q1:een jäämiset. Vaikka alkukaudesta näyttikin vähän toiselta, niin tosiasiassa Mersut olivat ihan yhtä ylivoimaisia kuin viime vuonnakin. Vain haastaja vaihtui. Bottas löi Massan suht mukavalla erolla, ja Ricciardo sekä Grosjean kyykyttivät tallikavereitaan aika vakuuttavasti. Ricciardolle tästä on tullut jo tapa. McLarenin kausi ei ehkä menny ihan putkeen, ja Manor näyttää miten paljon muut ovat menneet vuodessa eteenpäin. Rossilla on noita tähtiä perässä, kun on ollut tapana ottaa vain väh. 5 tulosta saaneet kuljettajat mukaan. Mutta olkoot nyt tuolla. Magnussen jäi pihalle.

    Koodi:
    F1 2015 NOPEIMMAT KIERROKSET
    
    1.  Lewis Hamilton	Mercedes		+0,000
    2.  Nico Rosberg	Mercedes		+0,093
    3.  Sebastian Vettel	Ferrari			+0,550
    4.  Kimi Räikkönen 	Ferrari			+0,614
    5.  Pastor Maldonado	Lotus-Mercedes		+1,108
    6.  Felipe Massa	Williams-Mercedes	+1,135
    7.  Valtteri Bottas	Williams-Mercedes	+1,142
    8.  Daniel Ricciardo	Red Bull-Renault	+1,178
    9.  Daniil Kvyat	Red Bull-Renault	+1,328
    10. Max Verstappen	Toro Rosso-Renault	+1,390
    11. Carlos Sainz	Toro Rosso-Renault	+1,479
    12. Sergio Perez	Force India-Mercedes	+1,560
    13. Nico Hulkenberg	Force India-Mercedes	+1,643
    14. Marcus Ericsson	Sauber-Ferrari		+1,622
    15. Fernando Alonso	McLaren-Honda		+1,782
    16. Romain Grosjean	Lotus-Mercedes		+1,815
    17. Felipe Nasr 	Sauber-Ferrari		+1,847
    18. Jenson Button	McLaren-Honda		+2,427
    19. Alexander Rossi 	Manor-Ferrari		+4,363	****
    20. Will Stevens	Manor-Ferrari		+4,489
    21. Roberto Merhi	Manor-Ferrari		+4,817
    
    
    
    1.  Mercedes			0,221	+0,000	(+0,012)
    2.  Ferrari			0,776	+0,555	(-0,424)
    3.  Williams-Mercedes		1,273	+1,052	(+0,152)
    4.  Red Bull-Renault		1,291	+1,070	(+0,379)
    5.  Toro Rosso-Renault		1,601	+1,380	(-0,028)
    6.  Lotus-Mercedes		1,702	+1,480	(-0,721)
    7.  Force India-Mercedes	1,735	+1,514	(+0,290)
    8.  Sauber-Ferrari		1,868	+1,647	(-0,180)
    9.  McLaren-Honda		2,155	+1,934	(+0,562)
    10. Manor-Ferrari		4,756	+4,535	(+1,491)
    Nopeimmat kierrokset, eikai näistä paljon mitään. Maldonado tuhoaa mun tilastojen uskottavuuden. Aina hakenut jostain tuoreita renkaita ja paukuttanut kovan kierrosajan vaikkei sitä vauhtia oikeasti niin paljon ollut.

    Koodi:
    F1 2015 AIKA-AJOJEN HUIPPUNOPEUDET
    
    				2015	2014
    1.  Williams-Mercedes		328,8	323,9
    2.  Lotus-Mercedes		327,7	313,1
    3.  Mercedes			327,7	322,3
    4.  Force India-Mercedes	326,8	320,9
    5.  Ferrari			326,0	316,0
    6.  Sauber-Ferrari		324,9	315,4
    7.  Red Bull-Renault		318,2	313,2
    8.  Toro Rosso-Renault		318,0	318,5
    9.  McLaren-Honda		315,7	318,7
    10. Manor-Ferrari		311,7	310,6
    Kaivelin vielä aika-ajojen huippunopeuksia esille, ja laskin niistä kaudelle keskiarvon. Taas on vain tallin nopeampi auto huomioitu. Vieressä on myös viime vuoden keskiarvo vertailun vuoksi, ja Manorhan nyt ajeli sillä samalla paketilla kuin vuosi sitten. Mersun moottorien juhlaa, mutta ei Ferrari kaukana ole. Renault taas putosi kyydistä aika pahasti, oli kuitenkin viime vuonna vielä Ferrarin tasolla. Hondan alku oli vähintäänkin hankala.
    "The differentiators in motorsport should be driving talent and engineering talent – not money." -Pat Symonds

  31. #431
    Super Moderator Antsa Rieppo's Avatar
    Liittynyt
    Jan 2015
    Sijainti
    Purukiellossa
    Viestit
    46 299

    Thumbs up

    Kiitos, hieno ja mielenkiintoinen tilasto/-t!
    En taistele vastaan vaikka pitäisikin sillä ainoastaan häviäisin
    Sä annoit kaiken mitä janosin vannoit aamenen mut joit rakkauden

  32. #432
    Trackman WebSlave's Avatar
    Liittynyt
    Feb 2005
    Viestit
    29 662
    Laitoinpa pari kertaa aiemmin postaamani ratahistorian toiseen muotoon. Pitkä posti, mutta tästä pitäisi nähdä kuinka paljon minäkin vuosikymmenenä on ratoja tullut ja ratoja mennyt. Modatut radat (joissa on vähintään osittain käytetty aiempaa rataa) on listattu yhdeksi radaksi. Virheet ovat todennäköisiä, mutteivät tilastollisesti merkittäviä.

    Uudet radat vuosittain

    2014- Sochi
    2012- Austin (COTA)
    2011-2013 Buddh
    2010-2013 Yeongam (Korea International Circuit)

    2009- Yas Marina (Abu Dhabi)
    2008- Singapore (Marina Bay)
    2008-2012 Valencia
    2005-2011 Istanbul
    2004- Shanghai
    2004- Sakhir

    1999- Sepang
    1996- Albert Park
    1994-1995 Aida (Tanaka)
    1993-1993 Donington
    1991- Catalunya
    1991-2008 Magny-Cours

    1989-1991 Phoenix
    1987- Suzuka
    1986- Hungaroring
    1986-1997 Jerez
    1985-1995 Adelaide
    1984-1984 Dallas
    1984-1996 Estoril
    1982-1988 Detroit
    1981-1982 Las Vegas (Caesar's Palace)
    1980-2006 Imola

    1978- Montreal (Gilles Villeneuve)
    1978-1989 Jacarepagua (Rio de Janeiro)
    1976-2008 Fuji
    1976-1983 Long Beach
    1974-1984 Dijon
    1973- Interlagos (Sao Paulo, Jose Carlos Pace)
    1973-1984 Zolder
    1973-1978 Anderstorp
    1972-1974 Nivelles
    1971-1990 Paul Ricard (Le Castellet)
    1970- Red Bull Ring (Österreichring, A1 Ring)
    1970-2014 Hockenheim

    1969-1975 Montjuich Park (Barcelona)
    1968-1981 Jarama
    1968-1970 Mont-Tremblant
    1967-1993 Kyalami
    1967-1977 Mosport
    1967-1967 Bugatti (Le Mans)
    1965-1972 Clermont-Ferrand (Charade)
    1964-1986 Brands Hatch
    1964-1964 Zeltweg (Zeltweg Airfield)
    1963- Mexico City (Hermanos Rodriguez)
    1962-1965 East London
    1961-1980 Watkins Glen
    1960-1960 Riverside

    1959-1959 Sebring
    1959-1959 Monsanto Park
    1959-1959 AVUS
    1958-1958 Ain Diab
    1958-1960 Boavista
    1957-1957 Pescara
    1955-1962 Aintree
    1953-1998 Oscar Alfredo Galvez (Buenos Aires)
    1952-1985 Zandvoort
    1952-1968 Rouen
    1951-2013 Nürburgring
    1951-1954 Pedralbes (Barcelona)
    1950- Monza
    1950- Spa-Francorchamps
    1950- Monaco
    1950- Silverstone
    1950-2007 Indianapolis
    1950-1966 Reims
    1950-1954 Bremgarten


    Poistuneet radat vuosittain

    1970-2014 Hockenheim
    2011-2013 Buddh
    1951-2013 Nürburgring
    2010-2013 Yeongam (Korea International Circuit)
    2008-2012 Valencia
    2005-2011 Istanbul

    1976-2008 Fuji
    1991-2008 Magny-Cours
    1950-2007 Indianapolis
    1980-2006 Imola

    1953-1998 Oscar Alfredo Galvez (Buenos Aires)
    1986-1997 Jerez
    1984-1996 Estoril
    1985-1995 Adelaide
    1994-1995 Aida (Tanaka)
    1993-1993 Donington
    1967-1993 Kyalami
    1989-1991 Phoenix
    1971-1990 Paul Ricard (Le Castellet)

    1978-1989 Jacarepagua (Rio de Janeiro)
    1982-1988 Detroit
    1964-1986 Brands Hatch
    1952-1985 Zandvoort
    1984-1984 Dallas
    1974-1984 Dijon
    1973-1984 Zolder
    1976-1983 Long Beach
    1981-1982 Las Vegas (Caesar's Palace)
    1968-1981 Jarama
    1961-1980 Watkins Glen

    1973-1978 Anderstorp
    1967-1977 Mosport
    1969-1975 Montjuich Park (Barcelona)
    1972-1974 Nivelles
    1965-1972 Clermont-Ferrand (Charade)
    1968-1970 Mont-Tremblant

    1952-1968 Rouen
    1967-1967 Bugatti (Le Mans)
    1950-1966 Reims
    1962-1965 East London
    1964-1964 Zeltweg (Zeltweg Airfield)
    1955-1962 Aintree
    1960-1960 Riverside
    1958-1960 Boavista

    1959-1959 AVUS
    1959-1959 Monsanto Park
    1959-1959 Sebring
    1958-1958 Ain Diab
    1957-1957 Pescara
    1950-1954 Bremgarten
    1951-1954 Pedralbes (Barcelona)
    Viestiä on viimeksi muokannut WebSlave; 12.12.2015 00:41.
    --
    Ei mithään häthää.

  33. #433
    Olivier Bocques Fan Club
    Liittynyt
    Apr 2000
    Viestit
    8 400
    Nykytallien viimeisimmät kilpailut, jossa mukana on ollut vain yksi auto:

    Force India: Belgia 2015 (Hülkenbergin auto hajosi ennen starttia)
    Sauber: Britannia 2015 (Nasrin auto hajosi ennen starttia)
    McLaren: Bahrain 2015 (Buttonin auto hajosi ennen starttia)
    Marussia: Malesia 2015 (Stevensin auto hajosi ennen starttia)
    Red Bull: Australia 2015 (Kvjatin auto hajosi ennen starttia)
    Williams: Australia 2015 (Bottas loukkaantunut)
    Lotus: Monaco 2014 (Maldonadon auto hajosi ennen starttia)
    Ferrari: Unkari 2009 (Massa loukkaantunut)

    Nykymuotoiset Mercedes ja Toro Rosso ovat aina saaneet kaksi autoa kisaan mukaan.
    HWNSNBM

  34. #434
    Registered User
    Liittynyt
    Jun 2009
    Viestit
    2 332
    Kävin tuossa miettimään että miten mahtaa mennä "all time points" -tilasto jos kaikki kaudet laskettaisiin samalla pistesysteemillä, ja löysin tällaisen ihan mielenkiintoisen sivun jolla pystyy tekemään vertailua käyttäen eri pistejärjestelmiä mitä on vuosien varrella ollut käytössä: http://formula1.markwessel.com/alltime/1

    Voi olla että on jo ollutkin tässä ketjussa tämä linkki mutta en jaksanut alkaa selailemaan taaksepäin ja etsimään.

  35. #435
    Registered User
    Liittynyt
    Jan 2007
    Viestit
    334
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Dino246 Tarkastele viestiä
    Kävin tuossa miettimään että miten mahtaa mennä "all time points" -tilasto jos kaikki kaudet laskettaisiin samalla pistesysteemillä, ja löysin tällaisen ihan mielenkiintoisen sivun jolla pystyy tekemään vertailua käyttäen eri pistejärjestelmiä mitä on vuosien varrella ollut käytössä: http://formula1.markwessel.com/alltime/1

    Voi olla että on jo ollutkin tässä ketjussa tämä linkki mutta en jaksanut alkaa selailemaan taaksepäin ja etsimään.
    Joo, linkki on piilotettu kuus viestiä ylempänä olevaan viestiin. Noh näin näkyy paremmin.
    "Mihin muuten Mustakarin 'asiantuntija'-status ylipäätään perustuu? Siihen, että on nähnyt tuhat kisaa tajuamatta mitään näkemästään?
    Mäkin syön joka päivä, enkä silti ole minkään sortin ruoka-asiantuntija." -Albert Park 16.3.2012 kl 13.42

  36. #436
    Olivier Bocques Fan Club
    Liittynyt
    Apr 2000
    Viestit
    8 400
    Nico Rosberg starttasi Bahrainissa 187. peräkkäiseen GP-kilpailuunsa, mikä sivuaa vanhaa Riccardo Patresen ennätystä.

    Patresen ennätysputki alkoi Belgian kilpailusta vuonna 1982 (edellinen kisa oli Imolan boikottikisa, josta myös Patresen silloinen talli Brabham oli pois) ja jatkui aina uran viimeiseen kisaan Australiassa 1993.

    Rosbergilla ei ole jäänyt yhtään kilpailua väliin Bahrainissa 2006 tapahtuneen debyyttinsä jälkeen.
    HWNSNBM

  37. #437
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 102
    Ja Rosbergin Nicolla on myös jo yhtä paljon osallistumisia kilpailuihin nyt kuin Nigel Mansellilla oli koko urallaan ja hyvä uran 10-vuotisjuhlalahja oli tänään voittaa Bahrainissa.

    Samalla tämän vuoden Australian Grand Prixillä ja vuoden 2006 Australian Grand Prixillä ainakin yhteistä on jo se että molemmista otettiin yksi kierros pois kokonaiskilpailusta. 2006 tosin syy johtui Giancarlo Fisichellan auton sammumisesta. Juan Pablo Montoya oli joutunut tuossa kisassa ruudukon perälle, mutta sai sittemmin ottaa lähtöruudukossa taas paikkansa. Keskeytti sittemmin sähkövikaan.

    Scott Speed oli saada ensimmäisenä Yhdysvaltain edustajana pisteitä sitten Michael Andrettin ja Monzan 1993 kasipaikalle, mutta menetti pisteensä 25 sekunnin aikasakkoon keltaisten lippujen noudattamatta jättämisestä ja mies sai myös 5000 dollarin oheissakon kiroilusta lehdistötilaisuudessa kisan jälkeen.

    Oli yhdeksäs ja seuraavan ja viimeisen kerran Speed oli yhdeksäs Monacossa 2007 ennen ennen pitkää tapahtunutta erittäin riitaista poislähtöä Toro Rossolta ja hänen tallipäällikkönsä Franz Tostin riehumista varikolla. Monacon 2007 tilanteessa Speedin unelman pisteestä vei muuan Kimi Matias Räikkönen hienolla Monacon nousulla muutoin erittäin tylsässä kilpailussa, mutta osin myös onnistuneella varikkotaktiikallakin. Tuon kilpailun tylsyyttä kuvasi se, että McLareneille kukaan ei voinut mitään ja Felipe Massa menetti loistavan alkupuolen jälkeen kokonaan vauhtinsa ja oli kolmas lähinnä siksi kun ohi ei vain Monacossa usein pääse.

  38. #438
    Senior Member Cmoney's Avatar
    Liittynyt
    Aug 2004
    Viestit
    13 092

    Monaco 2007

    Lainaa Alunperin kirjoittanut CCMK Tarkastele viestiä
    Tuon kilpailun tylsyyttä kuvasi se, että McLareneille kukaan ei voinut mitään ja Felipe Massa menetti loistavan alkupuolen jälkeen kokonaan vauhtinsa ja oli kolmas lähinnä siksi kun ohi ei vain Monacossa usein pääse.
    Mikä ohitus oli sitten lähellä jos ohi olisi helpommin päässyt?

  39. #439
    Elämäntapaintiaani
    Liittynyt
    Jun 2008
    Viestit
    4 442
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Bleu Tarkastele viestiä
    Nico Rosberg starttasi Bahrainissa 187. peräkkäiseen GP-kilpailuunsa, mikä sivuaa vanhaa Riccardo Patresen ennätystä.

    Patresen ennätysputki alkoi Belgian kilpailusta vuonna 1982 (edellinen kisa oli Imolan boikottikisa, josta myös Patresen silloinen talli Brabham oli pois) ja jatkui aina uran viimeiseen kisaan Australiassa 1993.

    Rosbergilla ei ole jäänyt yhtään kilpailua väliin Bahrainissa 2006 tapahtuneen debyyttinsä jälkeen.
    Lasketaanko tähän tilastoon ilmoittautumiset vai startit? Vettelhän sai kasaan 159 perättäistä starttia ennen tuota sunnuntaista lämmittelykierroksen moottoririkkoa, mutta osallistumisten putki jatkuisi vielä.
    "Kun istuu yksin lentokoneessa, mieleen tulee väkisinkin, onko tässä mitään järkeä."
    - Matti Kyllönen

    "...mutta toisaalta riskit kuuluvat tähän lajiin ja jos tiukoissa paikoissa ollaan liian kilttejä, pahat pojat tulevat takaa ohi ja vievät kauneimmat naiset."
    - Erkki Mustakari

  40. #440
    Banjottu kouvotsvoni's Avatar
    Liittynyt
    Jan 1999
    Sijainti
    Corsica
    Viestit
    89 972
    Tulipahan tutkittua uudelta kantilta kausien tylsyyksiä. Mitä suurempi luku, niin sen tylsempi. 1 maksimi ja 0 olisi täysin ennalta-arvaamaton. Vaikka jotkut 2002 ja 2004 kaudet jäivät mieleen supertylsinä, niin vaihtuvuutta Schumin takana nähtiin.

    Kilpailujen ennakoitavuus = kuinka varmasti aika-ajojen kärkikolmikko seisoi kilpailun palkintopallilla. Arvon 1 sai, jos nimet olivat samat ja 0 jos palkintopalli täyttyi kolmen ensimmäisen takaa lähteneistä. Kolmikon keskinäisiä järjestyksiä en ottanut huomioon.

    Kauden tylsyys = Kuinka suurella prosentilla kolme eniten palkintopallipaikkoja saaneista ottipalkintopallipaikkoja.

    Ohuet trendiviivoja.

    Viime kausi oli tämän perusteella mitatuista kaikista tylsin. Samat nimet ajoivat lähdöstä maaliin kärjessä, kilpailusta toiseen.

    12966651_10154115444838958_2122151234_n.jpg
    Ideologia on todella menestyksekäs silloin, kun jopa tosiasiat, jotka näyttävät ensisilmäyksellä vastustavan sitä, alkavat toimia sitä tukevina argumentteina.

Tämän ketjun tagit

Viestien lähettämisen luvat

  • Et voi avata uusia ketjuja
  • Et voi vastata keskusteluihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •  
© F1-Forum - Tietosuojaseloste - Evästekäytäntö