F1Forum.fi
 
-Etusivu Forum LIVE-keskustelu Säännöt Fanituotteet
 
Sivu 4 / 32 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234567891011121314 ... ViimeisinViimeisin
Tulokset 121-160/1277

Ketju: F1-kuljettajien palkkakehitys

  1. #121
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Tero Palmroth nettosi aikanaan kaudella 1988 Indy 500 ajosta 622 168 markkaa. Kaudella 1989 Palmroth nettosi 736 818 markkaa ajosta. Kaudella 1990 Palmroth sai 828 536 markkaa kisasta ja kaudella 1991 hän nettosi 791 940 markkaa. Yhteensä Palmroth tienasi noin 3 miljoonaa markkaa Indyn ajoistaan.

  2. #122
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Alan Jones tienasi 6 miljoonaa markkaa kausilla 1985 ja 1986. Patrick Tambay tienasi 4,8 miljoonaa markkaa kausilla 1985 ja 1986. Elio de Angelis tienasi Lotuksella 5,4 miljoonaa markkaa kaudella 1985. Ayrton Senna tienasi taas 4,2 miljoonaa markkaa kaudella 1985.

  3. #123
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1986 Senna sai uskomattoman aseman Lotuksella ja sai lopulta 15 miljoonaa markkaa palkkaa kaudelta. Lotuksen tiimi joutui maksamaan Sennalle ison osan rahoista sponsorien kautta.

  4. #124
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    F1 kaudella 1985 palkkatienaukset olivat korkeita. Tässä joitakin palkkoja:

    Niki Lauda: 24 miljoonaa markkaa.

    Alain Prost: 20 miljoonaa markkaa.

    Keke Rosberg: 18 miljoonaa markkaa.

    Nelson Piquet: 10 miljoonaa markkaa.

    Rene Arnoux: 10 miljoonaa markkaa.

    Michele Alboreto: 10 miljoonaa markkaa.

    Nigel Mansell: 6 miljoonaa markkaa.

    Alan Jones: 6 miljoonaa markkaa.

    Elio de Angelis: 5,4 miljoonaa markkaa.

    Patrick Tambay: 4,8 miljoonaa markkaa.

    Ayrton Senna: 4,2 miljoonaa markkaa.

  5. #125
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1986 palkat muuttuivat kun Lauda poistui sarjasta. Tässä joitakin palkkoja:

    Nelson Piquet: 23,6 miljoonaa markkaa.

    Keke Rosberg: 23,5 miljoonaa markkaa.

    Alain Prost: 20 miljoonaa markkaa.

    Nigel Mansell: 18 miljoonaa markkaa.

    Ayrton Senna: 15 miljoonaa markkaa.

    Stefan Johansson: 10 miljoonaa markkaa.

    Michele Alboreto: 10 miljoonaa markkaa.

    Alan Jones: 6 miljoonaa markkaa.

    Patrick Tambay: 4,8 miljoonaa markkaa.

  6. #126
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1992 palkat olivat suurimmat monella kuljettajalla kuin koskaan aiemmin. Lisäksi kaikkien tiimien budjettien keskiarvo nousi ensimmäistä kertaa 45 miljoonaan taalaan. Tässä kuljettajien palkat ja maksukuskien maksut alkaen huipulta ja päättyen alimpaan:

    Nigel Mansell: Maailmanmestari ansaitsi 108 miljoonaa markkaa kaudelta ja päälle tuli vielä 30 miljoonan markan henkilökohtainen minimipalkkio kaudelta. Lisäksi Mansell kiritti Frankilta 6 miljoonaa markkaa per kilpailu. Jättimäiseen palkkioon kuuluivat myös mestaruusbonukset ja sponsorien maksamat palkat ja monet muut tienestit. Loppusumma olisi 234 miljoonaa markkaa kaudelta kaikki mukaan laskettuna. Varsinainen perussumma jonka vain Frank maksoi oli 130 miljoonaa markkaa. Kilpailukohtaiset palkat maksoi jo Camel ja Canon yhteistyössä sillä Frankilla olisi tullut budjetti vastaan muutoin.

    Riccardo Patrese: Toista viulua soittanut Padovan mies ansaitsi 60 miljoonaa markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa.

    Michael Schumacher: Saksan ihmepoika ansaitsi minimipalkkiona 15 miljoonaa markkaa ja menestysbonukset ja sponsorien maksut päälle niin loppusumma oli oli noin 54 miljoonaa markkaa.

    Ayrton Senna: F1:den toinen rahamies ansaitsi kaudella vain 50 miljoonaa markkaa, mutta 30 miljoonan markan henkilökohtainen minimipalkkio ja 6 miljoonan markan kisakohtainen palkkio tekivät loppusummaksi 176 miljoonaa markkaa. Marlboro maksoi suurimman osan palkoista sillä Dennisille tuli ahdistusta moisista rahasummista. Senna ja Mansell myös vaativat tuntikohtaista 3,6 miljoonan markan maksua ajeluistaan, mutta siinä rajassa tuli Ronin ja Frankin mitta täyteen rahastusta. Sennalla oli myös muita liiketoimia ja henkilökohtaisten sponsorien erikoissopimuksia jotka saattoivat äärimmillään nostaa palkan lähelle Mansellin lukemia.

    Gerhard Berger: Ansaitsi 60 miljoonaa kaudelta markkaa ilman mitään muuta palkkaa.

    Martin Brundle: Ansaitsi 7,5 miljoonaa markkaa kaudelta miniminä ja sponsorien myötä yhteensä 38 miljoonaa markkaa.

    Jean Alesi: 24 miljoonaa markkaa minimipalkkio kaudelta ja 18 miljoonan markan kausirahat päälle niin loppusumma oli 42 miljoonaa markkaa.

    Mika Häkkinen: 15 miljoonaa markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa. Hinta sisältää maksimissaan 3 miljoonan markan minimipalkkion. Häkkinen sai muutoin palkkaa 12 miljoonaa markkaa.

    Andrea de Cesaris: 9 miljoonaa markkaa oli palkkio kaudelta ja hän joutui maksamaan ajoistaan 24 miljoonaa markkaa.

    Michele Alboreto: 6 miljoonaa markkaa miniminä ja 6 miljoonaa markkaa palkkaa kauden ajalta tekee yhteensä 12 miljoonaa markkaa.

    Erik Comas: Rikkaan Ligierin rahamies ansaitsi 24 miljoonan markan minimipalkkion ja lisäksi vielä 4 miljoonaa markkaa päälle eli 28 miljoonaa markkaa kaudelta tuli rahaa yhteensä.

    Karl Wendlinger: 3 miljoonaa markkaa ansaitsi kaudelta ja joutui maksamaan 16 miljoonaa markkaa ajoistaan Marchille.

    Ivan Capelli: Ferrarin pettymys ansaitsi 20 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 4 miljoonaa markkaa päälle eli yhteensä ansaitsi saman verran kuin tiimikaveri Alesi miniminä kaudessa.

    Thierry Boutsen: Ansaitsi 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 2 miljoonaa markkaa muutoin kaudelta saaden yhteensä 26 miljoonaa markkaa.

    Johnny Herbert: Ansaitsi 2 miljoonaa markkaa kaudelta plus minimipalkka eli suunnilleen 5 miljoonaa markkaa äärimmillään ansaitsi Herbert kaudelta 92.

    Pierluigi Martini: Toimitti sponsorirahaa 20 miljoonaa markkaa saaden vain 2 miljoonaa markkaa palkkaa koko kaudelta.

    Stefano Modena: Siirtyminen Jordanille ei ollut hyvä juttu... 6 miljoonan markan minimipalkkio ja miljoona markkaa muuten kaudelta tekivät yhteensä 7 miljoonaa markkaa.

    Christian Fittipaldi: Minardin mies maksoi ajoistaan 16 miljoonaa markkaa ja tienasi miljoonan kaudelta...

    Bertrand Gachot: 40 miljoonaa markkaa meni Larroukselle ja sai takaisin vain miljoona markkaa kaudelta.

    Aguri Suzuki: Footworkin sponsorimies toimitti rahaa 16 miljoonaa markkaa tiimiin saamatta yhtään mitään.

    JJ Lehto: Ansaitsi vain minimipalkkionsa eli 3,5 miljoonaa markkaa joka oli puolet hänen edelliskauden kokonaispalkkiosta (siihen sisältyivät Imolan kolmossijan palkintorahat plus tallipäälikön bonukset) mikä ei myöskään tuonut Espoon kaverin huulille hymyä yhdessä muun auton kanssa.

    Gianni Morbidelli: Ansaitsi Minardin ainoana kuskina palkkaa 3,5 miljoonaa markkaa.

    Mauricio Gugelmin: 50 miljoonan markan maksukuski oli ylivoimaisesti rahaa eniten toimittanut kuljettaja kaudella.

    Olivier Grouillard: Toimitti 18 miljoonaa markkaa tiimiin saamatta palkkaa.

    Ukyo Katayama: Toimitti saman verran rahaa kuin Gugelmin eroten vain siten että Katayamalla oli huikea etumaksu ajoistaan kaudella. 40 miljoonaa markkaa oli löydyttävä saman tien. Muuten ei olisi tullut ajoja lainkaan. Lisäksi myös 2 miljoonaa markkaa oli etumaksuna. Lisäksi maksoi myös 10 miljoonaa markkaa kauden aikana.

    Paul Alexandre Belmondo junior: Toimitti 20 miljoonaa markkaa Marchille saamatta mitään palkkaa.

    Eric van de Poele: 20 miljoonaa markkaa maksoi ajoistaan kaudella kahteen eri tiimiin.

    Emanuele Naspetti: Maksoi 1,5 miljoonaa markkaa ajoistaan koska ajoi 300 000 markalla per kilpailu.

    Nicola Larini: Tienasi Ferrarin testikuljettajana 500 000 markkaa kaudelta ja ajoi kaksi viimeistä kilpailua kun Capelli potkittiin pihalle.

    Damon Hill: Toi 20 miljoonaa markkaa Brabhamille.

    Jan Lammers: 12 miljoonaa markkaa meni tiimiin kahta kilpailua varten sillä March oli melkein vararikon partaalla.

    Gabriele Tarquini: Sai hieman yllättäen 3,5 miljoonaa markkaa palkkaa, mutta joutui maksamaan 30 miljoonaa markkaa rahaa tiimiin palkkaa varten.

    Andrea Chiesa: 16 miljoonaa markkaa meni Fondmetalille.

    Roberto Moreno: Surullisen Andrea Modan tarinassa Moreno rahoitti tiimiä 3,3 miljoonan markan verran ja rahaa meni yhteensä 36 miljoonaa markkaa.

    Alessandro Zanardi: Vei Minardille käteistä 2 miljoonaa markkaa per kilpailu.

    Giovanna Amati: 20 miljoonaa markkaa sponsorirahaa vei Brabhamille.

    Perry McCarthy: 14 miljoonaa markkaa meni sponsorirahaa, mutta mitään ei tullut siitä tarinasta.

    Alex Caffi: 600 000 markkaa sai kaudelta ja passituksen Andrea Modalta pois. Myöhemmin olisi tuonnut valtavia sponsoreita, mutta sitten ajot evättiin.

    Enrico Bertaggia: Saman verran sai palkkaa kuin Caffi ja rahaa olisi tuonut 30 miljoonaa markkaa, mutta Andrea Modan oikkuilut veivät mahdollisuuden ajoihin.

    Kaudella 92 siis palkat olivat järkyttävästi kohonneet edellisvuodesta ja joillakin tiimeillä myös budjetit olivat paremmat. Kauden eniten ansainnein kuljettaja oli suhteessa moneen muuhun Alain Prost. Hänen palkkansa sapattivuodesta Ferrarilta oli vähintään 50 miljoonaa markkaa ja joidenkin lähteiden mukaan jopa mahtavat 144 miljoonaa markkaa ottaen kaikki Ferrarin ajan sopimukset ja allekirjoitusbonukset ja muut mukaan. Kuitenkin keskiarvoinen määritelmä Prostin palkalle oli 100 miljoonaa markkaa tuon ajan arvioiden mukaan.

    Tiimien puolella Williamsilla ja McLarenilla oli suurimmat budjetit eli noin 600 miljoonaa markkaa. Ferrarilla oli vähintään 360 miljoonan markan budjetti mutta enintään 480 miljoonan markan budjetti. Benettonilla, Ligierillä ja Footworkilla oli kaikilla 270 miljoonaa markkaa budjetti. Tyrelillä oli lähteestä riippuen 120-240 miljoonan markan budjetti lähinnä kalleista Ilmorin koneista johtuen. Dallaralla oli 100 miljoonan markan budjetti. Jordanilla oli lähteestä riippuen 78-120 miljoonan markan budjetti. Lotuksella oli 90 miljoonan markan budjetti. Minardilla oli 84 miljoonaa markkaa budjetti. Larrouksella oli 72 miljoonaa markkaa budjetti. Brabhamilla oli 60 miljoonaa markkaa budjetti ja Fondmetalilla oli 54 miljoonaa markkaa ja Andrea Modalla oli korkeimmillaankin budjetti vain 50 miljoonaa markkaa. Keskimääräisesti Andrea Modalla oli 30-36 miljoonaa markkaa budjetti kaudelle 1992. Joskus vielä vähemmänkin kauden ja koko tallin alkaessa vajota konkurssiin.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 02.12.2010 00:05.

  7. #127
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    No niin laitetaan sitten kaikkien aikojen kovapalkkaisimmat kuljettajat per kausi. Palkkakriteereinä on F1-puolen rahat ja maineikkaamat kisat kuten CanAm ja Indy 500-kisat ja niiden palkintorahat. Kausien muutoin rikastuneita rahamiehiä en laita tähän juttuun paitsi poikkeukset. Hinnat lasketaan markoissa ja euroissa vuodesta 99-02 eteenpäin. Tässä ne kuitenkin tulevat:

    1950:

    Giuseppe Farina tienasi 13500 markkaa kaudelta.

    1951:

    Alberto Ascari tienasi 14 925 markkaa kaudelta.

    1952:

    Ascari tienasi 13500 markkaa kaudelta.

    1953:

    Ascari tienasi 7500 markkaa kaudelta.

    1954:

    Juan Manuel Fangio ansaitsi 20 000 markkaa kaudelta.

    1955:

    Fangio tienasi 15 000 markkaa kaudelta.

    1956:

    Fangio tsai 12750 markkaa kaudelta.

    1957:

    Fangio sai viimeisestä mestaruudesta 32 000 markkaa kaudelta.

    1958:

    Mike Hawthorn ja Stirling Moss ansaitsivat kukin 30 000 markkaa kaudelta.

    1959:

    Bruce McLaren oli kauden kovapalkkaisin kuski 168 000 markalla. Mestari Jack Brabham ansaitsi vain 55 000 markkaa.

    1960:

    Stirling Moss oli ylivoimaisesti rikkain mies kaudella. 188 142 markkaa tuli taskuun ja kokonaissumma oli 346 620 markkaa josta verojen jälkeen jäi yhteensä 196 142 markkaa. Hintaan sisältyy myös Sebringin kisan 45 000 markan shekki. Mestari Jack Brabham ansaitsi vain 85 710 markkaa kaudelta.

    1961:

    Innes Ireland ansaitsi 120 000 markkaa kaudelta ja mestari Phil Hill vain 63 426 markkaa.

    1962:

    Jim Clark ansaitsi 154 284 markkaa kaudelta kun mestari Graham Hill vain 137 139 markkaa.

    1963:

    Jim Clark ansaitsi 158 565 markkaa mestarina.

    1964:

    Graham Hill ansaitsi 162 855 markkaa kun mestari John Surtees vain 120 000 markkaa.

    1965:

    Jim Clark ansaitsi 523 000 markkaa kaudelta. Siihen oli laskettu 420 000 markan päävoitto Indystä. Muutoin kauden kovapalkkaisin kuljettaja oli Graham Hill 168 855 markalla.

    1966:

    John Surtees oli rahamies 492 855 markalla. Hintaan sisältyy CanAm-sarjan mestaruus. Graham Hill sai 470 571 markkaa kaudelta ja Indy 500:n 450 000 markan voitto on luvuissa mukana ja Jim Clark noin 126 000 markkaa F1:den puolelta.

    1967:

    Jim Clark jatkoi kovinta palkkaa nostavana kuskina sarjassa. 177 426 markkaa palkkaa oli kova summa. Chris Amonilla oli koko kauden rahat eri sarjoista kuitenkin mahtavat 600 000 markkaa kaudelta.

    1968:

    Jackie Stewart sai 160 284 markkaa kaudelta nauttien kovinta palkkaa. Jim Clark olisi saanut ensimmäisen miljoonan markan palkkion mutta kuoli Hockenheimissa ja Chris Amon sai koko kauden rahoina eri sarjoista 600 000 markkaa.

    1969:

    Jackie Stewart nautti ensimmäisenä kuskina 1,2 miljoonan markan eduista ja Amon sai saman määrän eri sarjoja kiertämällä ja nuori Jochen Rindt sai myös 134 571 markkaa kaudelta mutta sponsorit maksoivat avokätistä siivua sen verran että palkka meni lähelle miljoonaa markkaa.

    1970:

    Jochen Rindt oli kauden rahamies 3 miljoonalla markalla. Stewart tienasi 1,5 miljoonaa markkaa.Jacky Ickx tienasi 2 miljoonaa markkaa.

    1971:

    Jackie Stewart ansaitsi 4,8 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1972:

    Stewart kauden rahamies samalla määrällä kun maailmanmestari Fittipaldi sai vain 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1973:

    Infernaalisen suuri palkka maksettiin Stewartille jonka kokonaissumma oli 6 miljoonaa markkaa.

    1974:

    3 miljoonaa markkaa meni Fittipaldille maailmanmestarina ja kakkosena tuli Regazzoni 2,6 miljoonalla markalla ja Lauda 1,9 miljoonalla markalla.

    1975:

    Lauda sai 3,25 miljoonaa markkaa mestarina ja Fittipaldi sai 3,105 miljoonaa markkaa ja Regazzoni sai 1,5 miljoonaa markkaa.

    1976:

    Lauda sai 3,8 miljoonaa markkaa palkkaa kun James Hunt mestarina sai vain vaivaiset 1,5 miljoonaa joista kului varsin paljon rahaa ja lopulta varsinaista palkkaa tuli vain 100 000 markkaa sillä Hunt tuhlasi mestaruusrahojaan kalliisiin tavaroihin ja muuhunkin elämiseen.

    1977:

    Lauda sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta ja Ronnie Peterson sai yllättävän paljon Tyrellin riveissä. Mahtavat 3,48 miljoonaa markkaa mistä pääosa tuli sponsorien kautta.

    1978:

    Lauda sai 6 miljoonaa markkaa ja 1200 markkaa pisteeltä. Ylivoimaisesti rikas mies kaudelle. Andretti sai mestarina vain 2,6 miljoonaa markkaa. Tosin muut tulot korottivat tasoa 4,5 miljoonaan markkaan yhteissummissa.

    1979:

    Lauda jatkoi rikkaimpana ja Schekter sai 3 miljoonaa markkaa eli puolet Laudan summasta. Andretilla oli 3,5 miljoonaa markkaa tulot ja muut toimet toivat miljoonan tilille.

    1980:

    Laudan lähdettyä Andretti vaati Chapmanilta paljon. Sen ajan suurimman palkankorotuksen ja sponsoreilta myös. 6 miljoonaa markkaa kultakin. Chapman oli tyrmistynyt. Lopulta rahaa meni se 12 miljoonaa Andretin taskuun. Lotus joutui maksamaan yhteensä 12 miljoonaa Andretille, 910 000 markkaa Elio de Angelikselle ja Nigel Mansellille 120 000 markkaa. Maailmanmestari Jones tienasi vain 1,25 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1981:

    Gilles Villeneuve oli rikkain mies F1:ssä. 16 miljoonaa markkaa tuli tilille. Andretti tuli toisena 12 miljoonalla markalla. Mestari Piquet ansaitsi 1,5 miljoonaa markkaa ja 1200 markkaa pisteeltä.

    1982:

    Niki Lauda palasi F1:teen 24 miljoonan markan palkalla. Villeneuve olisi saanut 20 miljoonaa mutta kuoli Zolderissa. Mario Andretti kävi piipahtamassa sarjassa tienaten 1020000 markkaa. Mestari Keke sai vain 1,8 miljoonaa markkaa kaudelta joka kuitenkin on vain äärimmäinen maksimisumma sillä oletettavampi luku on 300 000-600 000 markan luokkaa.

    1983:

    Lauda jatkoi samalla määrällä Arnouxin saadessa 10 miljoonaa. Piquet sai mestarina 6 miljoonaa markkaa.

    1984:

    Sama homma vaikka Alain Prost sai 20 miljoonaa markkaa.

    1985:

    Prost mestari mutta Lauda oli rahojen kuningas.

    1986:

    Piquet sai 23,6 miljoonaa markkaa kaudelta plus 6000 markkaa pisteeltä.

    1987:

    Sama juttu kuin edellisellä. Lähin uhkaaja oli Prost ja edeltävällä kaudella Keke 23,5 miljoonalla markalla.

    1988:

    Senna sai yhteensä 78 miljoonaa ja vähän enemmän liiketoimien kautta. Prost tuli seuraavana perässä.

    1989:

    Prost sai eniten palkkaa Sennan tullessa perässä. Prost sai yhteensä lähemmäksi 76 miljoonaa markkaa.

    1990:

    Senna sai 78 miljoonaa markkaa kaudesta ja Prost sai toiseksi eniten kuskeista rahaa.

    1991:

    Senna edelleen rikkain mies ja Mansell heti perässä.

    1992:

    Mansell oli rikkain mies sarjassa Sennan seuratessa perässä. Tosin kaudella 92 jos otetaan mukaan Sennan henkilökohtaisten sponsorien kuten Nacionalin maksamat summat niin sitten Senna saattoi ansaita enemmän kuin Mansell. Tai ainakin erittäin lähelle sitä.

    1993:

    Senna oli edelleen rahamies vaikka saikin vain 96 miljoonaa markkaa kaudelta. Mikäli Nacional maksoi minimipalkkion Denniksen puolesta niin silloin summa olisi ollut 126-132 miljoonaa markkaa Prostin saadessa vain 100 miljoonaa markkaa Williamsilla.

    1994:

    Viimeinen todellinen järisyttäjä sarjassa. Gerhard Berger ansaitsi 114-120 miljoonaa markkaa palkkiota siinä missä Schumin mestaruusbonuksineen eivät antaneet 90:tä miljoonaa markkaa enempää.

    1995:

    Schumi sai 100 miljoonaa markkaa mestaruudesta.

    1996:

    Hill sai samoja summia mutta Schumi sai 180 miljoonaa markkaa kovapalkkaisimpana.

    1997-2004 vuosien välillä Schumi oli rikkain mies ylivoimaisesti sarjassa ja välissä Villeneuve tienasi 80 miljoonaa markkaa ja Häkkinen 100 miljoonaa kummaltakin mestaruusvuodeltaan Schumin palkan pysyessä pääosin samana.

    2005:

    Schumi ja Räikkönen ansaitsivat enemmän kuin Alonso kaudelta rahaa. Kumpikin ansaitsivat enemmän kuin 30 miljoonaa euroa kauteen.

    2006:

    Pääosin sama juttu rahan suhteen.

    2007:

    Räikkönen ansaitsi eniten lähemmäs 50 miljoonaa euroa ulottuvalla rahalla.

    2008 ja 2009:

    Sama homma vaikka mestarit vaihtuivat Hamiltoniin ja Buttoniin joilla oli matalimmat palkat aikoihin.

    2010:

    Alonso ja Kimi sarjan ulkopuolella rikkaimmat kuskit ja mestari Vettel ei ansainnut paljoa mitään näihin herroihin verrattuna.

    Summat ovat muuttuneet historian saatossa varsin runsaasti noista päivistä...
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 20.12.2010 12:42.

  8. #128
    KKWCS:n Mietaa Jacques's Avatar
    Liittynyt
    Oct 1999
    Sijainti
    Helsinki
    Viestit
    37 040
    Lainaa Alunperin kirjoittanut CCMK Tarkastele viestiä
    Summat ovat muuttuneet historian saatossa varsin runsaasti noista päivistä...
    Ihan hyvä lista, mutta..

    Tuossa pyöritellään markkoja ja euroja sekaisin, mutta markan arvohan muuttui vuonna 63 huomattavasti (eikä muinakaan aikona ollut toki täysin staattinen), joten tuon listan vertailukelpoisuus lienee kyseenalainen?
    Treenisaldot

    "Täällä on 2,1 gigatavua tietoa." -Antti

    En tiedä onko JACQUES tyhmä, vai oliko mies liikkeellä huumorilla........ Mutta kaiken kaikkiaan aikamoista höpinää...
    T: Nimimerkki Jjusban

  9. #129
    Soldiers of Antisthenes Renngeist's Avatar
    Liittynyt
    Apr 2009
    Sijainti
    Syylien välissä
    Viestit
    18 078
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Jacques Tarkastele viestiä
    Ihan hyvä lista, mutta..

    Tuossa pyöritellään markkoja ja euroja sekaisin, mutta markan arvohan muuttui vuonna 63 huomattavasti (eikä muinakaan aikona ollut toki täysin staattinen), joten tuon listan vertailukelpoisuus lienee kyseenalainen?
    Olen tämän jo aika moneen eri toikkiin pläntännyt, mutta laitetaan vielä tännekin:

    http://rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html

    Tuolla laskee kaikki summat inflaatiot ynnä muut huomioituna.
    "Ei mennä sinne alapäähän, sielläkin on tiukkaa."
    - Jari Litmanen

  10. #130
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Yritin mitata listassa vuoteen 98 saakka täysin markoilla ja sitten euroilla ja markoilla rinnakkain ja 2002 lähtien pelkillä euroilla. Tiivistin vain vuosien 1997-2004 listoja koska Schumi oli niiden kausien eniten ansainnein kuljettaja. Mestaritkaan eivät tienanneet sellaisia summia kuin Schumi noilla kausilla. Tosin joillakin kuljettajilla olivat hyvät bonukset kuten esimerkiksi Häkkisellä. Häkkisen palkka pyöri 60 miljoonassa markassa, mutta Ron maksoi 6 miljoonaa markkaa voitosta mikä oli iso summa sillä samanlaisia summia maksoi vain Jean Todt Ferrarilla. 6 miljoonaa markkaa oli jo 80-luvun alun mestaruusbonusten jättipotti joillekkin huippukuskeille kuten Andrettille ja Reutemannille.

  11. #131
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Michele Alboretolla oli melkoinen ura myöskin palkallisesti. Tässä vähän palkoista:

    1981:

    Maksoi ajoistaan Tyrellille ja sai kauden lopussa Keniltä 300 000 markkaa käteen.

    1982:

    Rahoitus jatkui ja palkka pysyi samana. Las Vegasin voitosta Ken Tyrell maksoi vain 30 000 markkaa. Sama hinta oli koko kauden ajan kilpailun voitosta.

    1983:

    Samalla tavalla Alboreto jatkoi ajojaan ja palkka pysyi samana. Kauden lopussa 300 000 markkaa ja 30 000 markkaa jokaisesta voitosta.

    1984:

    Marlboron liikemiehet ja Enzo sopivat Alboretolle unelmadiilin. 5-vuotinen sopimus toi 10 miljoonaa markkaa vuosittain taskuun. Alboreton ja Marlboron ylimääräiset sponsorirahat Enzo torjui sopimusjärjestelmiensä takia.

    1985-1988 kausilla palkka pysyi samana ja loppusumma oli 50 miljoonaa markkaa.

    1989:

    Alboreto joutui pois Ferrarilta ja Tyrellille paluu oli vaikea. Rahaa tiimillä ei ollut. Ainoastaan kilpailukustannukset Ken suostui maksamaan kaudelta ja Alboreto sai 6 miljoonan markan palkkionsa Marlborolta. Kesken kauden tiimi vaihtui Larroukselle jossa tiimiä joutui rahoittamaan.

    1990:

    Alboreton tie kävi Arrowsille joka oli konkurssitilassa ja muuttumassa Footworkiksi. Sponsorit maksoivat Alboretolle 6 miljoonaa markkaa.

    1991:

    Uusi Footwork talli tuli lajiin mahtavalla budjetilla: 270 miljoonan markan budjetti vastasi Benettonin ja Ligierin vastaavaa. Alboreto sai 6 miljoonaa markkaa ja tiimikaveri Caffi korkeintaan 3 miljoonaa markkaa.

    1992:

    Footwork maksoi 6 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 6 miljoonaa sponsoreiden kautta Alboretolle. Näin Michele oli 12 miljoonaa markkaa rikkaampi.

    1993:

    Umpisurkea Lola-Dallaran diili tuotti sponsorien kautta 9,6 miljoonaa markkaa.

    1994:

    Viimeinen vuosi Minardilla tuotti yhteensä 4,42 miljoonaa markkaa rahaa.

    Alboreto sai suurimman osan uransa rahoista Ferrarilla ja Footwork jakeli myös avokätisesti rahaa. Dallaran summista (täytyy tunnustaa, että ei ollut tällä kertaa mitään haisua summista ennen kuin löysin yhden italialaisen vuoden 93 artikkelin missä hinnat olivat myös Capellilta mainittu.) voi sanoa sen olleen erittäin hyvä korvaus siitä hyvästä miten tiimin lopulta kävi. Tyrellillä rahoitus oli tosiaan 80-luvulla moneen otteeseen erittäin tiukoilla.

  12. #132
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Ukyo Katayamalla oli todella paljon epäonnea uralla ja ulosajoja. Lisäksi hän oli maksukuskien ennätysmiehiä. Tässä summia mitä Ukyo-san joutui maksamaan ajoistaan.

    1992:

    Venturi-Larroukselle meni 50 miljoonaa markkaa.

    1993:

    Tyrelille meni 36 miljoonaa markkaa alkumaksuksi ja noin 18 miljoonaa markkaa meni loppukauden kisojen maksuun. Larrouksella etumaksu oli 40 miljoonaa markkaa ja 10 miljoonaa kauden kisoista.

    1994:

    Ainoa kausi jolloin Ken Tyrell maksoi jotakin palkkaa Katayamalle rahantuonnista tiimiin. Katayama ansaitsi 6 miljoonaa markkaa, mutta vei rahaa tiimiin 60 miljoonaa markkaa ollen maksukuskien kuningas tuolla kaudella. Tiimikaveri Mark Blundell sai 9 miljoonaa markkaa kaudelta ja vei vähäisen summan rahaa tiimiin.

    1995:

    Katayama vei vajaat 80 miljoonaa markkaa tiimiin ja sai vaivaiset 300 000 markkaa palkkaa. Mika Salo vei tiimiin 30 miljoonaa markkaa ja ykköskuskina sai 2,4 miljoonan markan minimipalkkion ja 6 miljoonaa markkaa muutoin kaudelta.

    1996:

    Katayama vei samoja summia tiimiin ja tienasi 300 000 markkaa...

    1997:

    Viimeinen kausi Katayamalle aiheutti 90 miljoonan markan loven kukkaroon. Summa kiikutettiin Minardille. Tuolloin Katayaman motivaatio alkoi pettää ja lopulta ura loppui. Rahan kantaminen yhä suurenevien kulujen kanssa ei enää maistunut.

    Katayama oli äärimmäisen ristiriitainen kuljettajana. Toisaalta äärimmäinen kolarimies ja toisaalta kaiken onnistuessa nappiin ja kotiyleisön edessä äärimmäinen taistelija.

  13. #133
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Satoru Nakajima maksoi aikoinaan myös paljon omaan aikaansa nähden. 6 miljoonaa markkaa kauteen Lotuksella kaudella 1987. Kaudella 1988 ja 1989 summat olivat samanlaisia. Nakajima sai itse koko urallaan vain 16 miljoonaa markkaa kun hänen sponsorivientinsä eri tiimeihin oli 30 miljoonaa markkaa. Ainoa kausi jolloin hän sai hieman enemmän rahaa oli aloituskausi. Muutoin hänen rahojaan käytettiin tiimin tukemiseen ja paremman kuskin kuten Senna/Piquetin palkan maksuun. Lisäksi kaudella 1991 Stefano Modena sai 16 miljoonaa markkaa kaudelta yhteensä. 6 miljoonan markan minimipalkkion maksoi Tyrell ja Braun maksoi 10 miljoonaa markkaa sponsorirahaa.

  14. #134
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Benettonin tiimibudjetti oli vuonna 1990 258 miljoonaa markkaa. Vuonna 1986 tiimin aloittaessa sillä oli vain 38 miljoonaa markkaa rahaa. Tosin BMW:n tuki nosti budjetin lopulta 78 miljoonaan markkaan. Kaudella 1987 Benettonin budjetti oli 78 miljoonaa kokonaisena. Kaudella 1988 budjetti oli 116 miljoonaa markkaa. Kaudella 1989 budjetti oli 220 miljoonaa markkaa.

  15. #135
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Teo Fabi sai 3 miljoonan markan palkkion kaudelta 1986 Benettonin riveissä. Yhteensä Benetton maksoi kuskeilleen 10 miljoonaa markkaa palkkoja.

  16. #136
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Gerhard Berger tienasi urallaan huikeita summia. ATS:llä hän joutui maksamaan paikastaan. Arrowsilla hän sai 3 miljoonaa markkaa palkkaa ja Benettonilla 7 miljoonaa markkaa. Ferrarilla palkka nousi aluksi 12 miljoonaan markkaan ja kaudella 1989 palkka nousi 15 miljoonaan ja 21 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta. Palkkaa tuli siis 36 miljoonaan markkaa.

    Kaudella 1990 McLarenille meno tiesi Bergerille 60 miljoonaa markkaa. 24 miljoonaa markkaa tuli Ron Dennikseltä ja Marlboro maksoi 36 miljoonaa markkaa. Kaudella 1991 60 miljoonaa tuli tasan 30 miljoonana kummaltakin puolelta. Kaudella 1992 Dennis rohkaistui maksamaan 36 miljoonaa markkaa itse ja 24 miljoonaa markkaa tuli Marlborolta. Ferrarille meno vuodeksi 93 tiesi samaa summaa sillä Berger osasi neuvoitella rautaisella kädellä sopimuksia. Tuosta summasta 48 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja loppusumma oli sponsorirahaa.

    Kaudeksi 94 Berger kohahdutti F1-maailmaa: 72 miljoonan markan minimipalkkio oli jo mestarin tason (Prostin, Sennan tai Mansellin) minimipalkkaa ja sponsorirahaa tuli 42 miljoonaa markkaa. Lisäksi Jean Todt lupasi 6 miljoonaa markkaa voitosta. Berger voitti Saksassa ja tienasi 120 miljoonaa markkaa. Kaudella 1995 Berger ansaitsi 48 miljoonaa markkaa miniminä ja 33 miljoonaa markkaa sponsorien kautta tienaten siten 81 miljoonaa markkaa.

    Benettonilla Flavio maksoi 48 miljoonaa markkaa miniminä ja 21 miljoonaa markkaa sponsorirahaa. Yhteensä summa oli 69 miljoonaa markkaa. Viimeisellä kaudellaan 1997 Berger tienasi samat summat miniminä ja 27 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Se tiesi 75 miljoonaa markkaa yhteensä. Lisäksi Berger voitti Hockenheimissa mikä tiesi Flaviolta 600 000 markkaa. Summa oli kymmenen kertaa vähemmän kuin Ferrarilla. Kaudeksi 97 Benetton kiristi Alesin vyötä juurikin Bergerin palkan maksuun. Alesi tienasi 36 miljoonaa kauteen ilman mitään muuta palkkaa. Kaikkiaan Bergeriä on sanottu rikkaimmaksi kuskiksi ilman mestaruutta. Näin ainakin hänen oman uransa aikana. Yhteensä Berger tienasi urallaan 655 miljoonaa markkaa mikä oli huikea summa.

  17. #137
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Laitetaan tähän sitten Thierry Boutsenin palkat. Urallaan kolme voittoa ajanut kuljettaja jäi lopulta Mansellin jalkoihin juuri uransa parhaassa vireessä. Palkallisesti kävi näin:

    1983: Boutsen maksoi 3 miljoonaa markkaa Arrowsille ajoistaan. Chico Serran summat ajoista vastasivat samaa luokkaa.

    1984: Boutsen sai 732 000 markkaa koko kaudelta.

    1985: Boutsen sai 1,1 miljoonaa markkaa koko kaudelta.

    1986: Boutsen sai 8,368 miljoonaa markkaa kaudelta. Summa tuli Barclayn kautta.

    1987: Benetton maksoi 2,496 miljoonaa markkaa.

    1988: Benetton maksoi 4,32 miljoonaa markkaa.

    1989: Williams maksoi 15 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 37 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta.

    1990: Sama minimipalkkio ja sponsorit maksoivat 34 miljoonaa markkaa.

    1991: Ligier maksoi 24 miljoonaa markkaa miniminä ilman mitään muuta palkkaa.

    1992: Ligier maksoi 26 miljoonaa markkaa joista 24 miljoonaa oli minimipalkkio ja 2 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta.

    1993: Jordan palkkasi Boutsenin kesken kauden Ivan Capellin lähdettyä tiimistä. Boutsen lähti lopulta 10 kisan jälkeen kesken kauden. Hän kuitenkin sai 10,8 miljoonaa markkaa kaudelta. Boutsen joutui kuitenkin myös maksamaan ajoistaan 300 000 markkaa kilpailulta sillä tiimillä raha oli tiukassa.

    Kaikkiaan Boutsen oli rahallisesti hieman alipalkattu kuljettaja etenkin huipputallin aikoinaan. Mansell sai Ferrarilta jo vähintään 30 miljoonaa minimipalkkana ja Mansell vei lopulta hirvittävän osan rahoineen Williamsin budjetista. Boutsen kuitenkin viihdytti katsojia ja ajoi sadesäässä kahteen voittoon ja Unkarissa myöskin voittoon. Kauden 90 kotikisa oli myös hyvä kilpailu Boutsenille.

  18. #138
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Laitetaan sitten kauden 1993 palkat:

    Alain Prost: Tienasi 100 miljoonaa markkaa kauteen ilman mitään muuta palkkaa.

    Ayrton Senna: Tienasi kaudelta 96 miljoonaa markkaa. 6 miljoonaa markkaa oli palkka per kilpailu. Dennis kieltäytyi maksamasta 30 miljoonan markan henkilökohtaista minimipalkkiota. Mikäli Nacional maksoi minimipalkkion niin Senna olisi ollut rikkain mies kaudella 93. Muutoin vasta toiseksi rikkain.

    Damon Hill: Kauden alipalkatuin huipputallin kuljettaja sai vain 14,4 miljoonaa markkaa koko kaudelta... Hintaan sisältyivät 600 000 markan 3 voittoa.

    Michael Schumacher: Tienasi 15,6 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 37 miljoonaa markkaa.

    Riccardo Patrese: Ansaitsi 18 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 21 miljoonaa markkaa joka yhteensä teki 39 miljoonaa markkaa.

    Jean Alesi: Ansaitsi 24 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja sai 16 miljoonaa markkaa sponsoreilta. Yhteensä sai 40 miljoonaa markkaa.

    Martin Brundle: Sai Ligieriltä 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 13 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Yhteensä rahaa tuli 37 miljoonaa markkaa.

    Gerhard Berger: 48 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja 12 miljoonaa tuli sponsoreiden kautta. Yhteensä summa oli 60 miljoonaa markkaa.

    Johnny Herbert: 12 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ilman mitään muuta palkkaa.

    Mark Blundell: 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 10 miljoonaa sponsorien kautta teki yhteensä 34 miljoonaa markkaa.

    Michael Andretti: Tienasi 20 miljoonaa markkaa miniminä ja 7 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta.

    Karl Wendlinger: Tienasi 7 miljoonaa markkaa ja sponsorit maksoivat 6 miljoonan minimipalkkion.

    JJ Lehto: Tienasi 5 miljoonaa markkaa ja sponsorit maksoivat 6 miljoonan minimipalkkion.

    Christian Fittipaldi: 5 miljoonaa markkaa sai kauteen mutta joutui maksamaan 16 miljoonaa markkaa tiimille.

    Mika Häkkinen: Rikkain testikuljettaja sai kaudelta yhteensä 4,6 miljoonaa markkaa.

    Derek Warwick: Sai 6 miljoonan markan minimipalkkion ja 4 miljoonaa sponsorien kautta.

    Philippe Alliot: Sai 2 miljoonaa markkaa kaudelta toimitettuaan 24 miljoonaa frangia eli noin vajaat 24 miljoonaa markkaa tiimiin.

    Rubens Barrichello: Sai saman verran kuin Alliot. Sponsorit maksoivat 9 miljoonaa markkaa josta tiimiin meni 4,8 miljoonaa markkaa.

    Fabrizio Barbazza: Sai saman kuin Barrichello ja vei tiimiin 13,7 miljoonaa frangia eli suunnilleen saman verran markkoja.

    Alessandro Zanardi: Sai miljoona markkaa palkkaa ja vei tiimiin 20,6 miljoonaa frangia eli suunnilleen saman verran markkoja.

    Erik Comas: Sai miljoona markkaa, mutta vei 27,4 miljoonaa frangia tiimiin. Saman verran hintaa tuli markoissa.

    Eddie Irvine: Sai miljoona markkaa ja maksoi ajoistaan 600 000 markkaa.

    Pierlugi Martini: Vei saman verran rahaa kuin Barbazza. Saamatta kuitenkaan palkkaa.

    Aguri Suzuki: Vei 20 miljoonaa markkaa Footworkille.

    Luca Badoer: Vei saman verran rahaa kuin Alliot.

    Thierry Boutsen: Sai 10,8 miljoonaa markkaa kaudelta sponsorien kautta. Maksoi ajoistaan 3 miljoonaa markkaa.

    Andrea de Cesaris: Vei 24 miljoonaa markkaa Tyrelille.

    Ukyo Katayama: 50 miljoonaa markkaa meni Tyrelille.

    Michele Alboreto: Sai 9,6 miljoonaa markkaa sponsorien kautta.

    Pedro Lamy: Maksoi 5,85 miljoonaa frangia ja suunnilleen yhtä monta miljoonaa markkaa 4 kisasta.

    Toshio Suzuki: Maksoi 20 miljoonaa markkaa kahdesta kisasta.

    Jean-Marc Gounon: Maksoi 12 miljoonaa markkaa kahdesta kisasta.

    Ivan Capelli: Tienasi 15,6 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Maksoi 600 000 markkaa kisoistaan.

    Marco Apicella: 300 000 markkaa yhdestä kisasta.

    Emanuele Naspetti: 300 000 markkaa meni kisasta.

    Williamsilla oli isoin budjetti. Se oli 600 miljoonaa markkaa. McLarenin budjetti oli 450-480 miljoonaa markkaa. Ferrarilla budjetti oli 360-420 miljoonaa markkaa. Benettonilla, Ligierillä ja Footworkilla oli 270 miljoonaa markkaa budjetti. Sauberilla oli 210 miljoonaa markkaa budjetti. Lotuksella oli 102-120 miljoonaa markkaa budjetti. Jordanilla budjetti oli 96 miljoonaa markkaa. Minardilla budjetti oli 42-70 miljoonan markan budjetti. Larrouksella budjetti oli vain 36 miljoonaa markkaa ja Scuderia Italialla tai Lola-Dallaralla budjetti oli sitäkin pienempi. Nämä kaksi tiimiä joutuivat elämään jatkuvalla kädestä suuhun syötöllä. Kaikkiaan kausi oli varsin mielenkiintoinen. Suomalaisista rikkain moottoriurheilija oli Juha Kankkunen 10-15 miljoonalla markalla.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 27.12.2010 16:43.

  19. #139
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2010
    Sijainti
    Selostajan puvuntakki
    Viestit
    118

    Palkkatiedot

    Mistä sinä CCMK hankit noi palkkatiedot??

  20. #140
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Selaamalla vanhoja lehtiä, brittien foorumeita ja tarvittaessa muidenkin maiden foorumeita ja Ruutulippua. Joissakin niissä tulee harmittavasti esiin vain minimipalkat ja niistä jää sellainen kuva etteivät ajajat olisi saaneet niin paljoa palkkaa. Joissakin taas (etenkin 80-luvun ranskankielisissä ja italian kielisissä) lehdissä on palkkoja suurenneltu hegemonian tai kansallisen kuohun vallassa sellaisiksi joita ei oikeasti voi uskoa.

  21. #141
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    F1:ssä kaudella 1991 alkoi rahojen ja palkkojen nousu... seuraavaksi palkkoja kyseiseltä kaudelta:

    Ayrton Senna: Maailmanmestari ansaitsi eniten... ennen kautta Senna oli järkyttynyt ja kiinnostunut Mansellin palkoista ja vaatimuksista... Mansell vaati 72 miljoonaa markkaa ainakin kaudelta. Tämä rohkaisi myös Sennaa esittämään lähes mielikuvituksellisia palkkoja. Dennis oli saada sydänkohtauksen palkkavaatimuksesta... 96 miljoonaa markkaa kaudessa... ja muut edut päälle. Dennis kiristeli hampaitaan ja budjetit nousivat kummassakin tiimissä eli McLarenilla ja Williamsilla kuin yhdessä yössä... Senna sai lopulta kauden aikana 96 miljoonan markan lisäksi myös henkilökohtaisen 30 miljoonan markan minimipalkkion joka oli henkilökohtainen. Lisäksi Senna sai 6 miljoonaa markkaa per kilpailu minkä maksoi jo Marlboro sillä Ronilla mitta oli täyttymässä rahastuksesta. 222 miljoonaa markkaa tuli yhteensä kaikista sopimuksista.

    Nigel Mansell: 72 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ja henkilökohtainen 30 miljoonaa markkaa myöskin minimipalkkana. Lisäksi 6 miljoonaa markkaa tuli kaudelta. Per kilpailu. Loppusummaksi tuli 198 miljoonaa markkaa. Mikä oli valtava summa.

    Riccardo Patrese: Sai 60 miljoonaa markkaa ilman mitään muuta palkkaa.

    Gerhard Berger: Sai saman verran kuin Patrese. Puolet palkasta tuli Dennikseltä ja loput Marlborolta.

    Alain Prost: Sai 50 miljoonaa markkaa miniminä ja 34 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta jolloin loppusumma oli 84 miljoonaa markkaa.

    Nelson Piquet: Flavion palkkamies ansaitsi yllättävän vähän. 600 000 markkaa oli peruspalkka ja 600 000 markkaa tuli per pisteeltä... pisteiden kanssa rahaa tuli yhteensä 16,5 miljoonaa markkaa. Lisäksi sponsorit maksoivat 26,5 miljoonaa markkaa jolloin loppusumma oli 43 miljoonaa markkaa.

    Jean Alesi: Sai 24 miljoonaa markkaa minimipalkkaa ja 18 miljoonaa markkaa sponsorirahaa. Yhteensä rahaa tuli 42 miljoonaa markkaa.

    Stefano Modena: Ansaitsi 6 miljoonaa markkaa miniminä ja 10 miljoonaa sponsorien kautta. Yhteensä 16 miljoonaa markkaa tuli palkkaa.

    Andrea de Cesaris: Jordanin mies ansaitsi 9 miljoonaa markkaa, mutta vei myös 12-24 miljoonaa markkaa rahaa tiimiin.

    Roberto Moreno: Pupo sai Flaviolta 300 000 markkaa peruspalkkana ja 300 000 markkaa pisteeltä. Yhteensä rahaa tuli 2,4 miljoonaa markkaa. Schumin tultua tiimiin Flavio jakoi lopulta 6 miljoonaa markkaa potkien hänet pihalle. Jordanilla rahaa paloi kahteen kilpailuun sen verran. Pupo ajoi yhden kisan Minardille 300 000 markan hintaan. Moreno sai sponsorien kautta kuitenkin lopulta 8 miljoonaa markkaa kaudelta.

    Pierluigi Martini: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa.

    JJ Lehto: Pepsodent-hymyn omannut espoolaiskaveri ansaitsi yhteensä valtavat 7 miljoonaa markkaa kaudelta. Suurin osa rahoista tuli palkinnoille pääsystä. JJ:llä oli myös 600 000-3 miljoonan markan arvoinen minimipalkkio joka myös hieman täytti lompakkoa.

    Bertrand Gachot: Toi samoja summia tiimiin kuin de Cesaris mutta sai vain 4 miljoonaa markkaa kaudelta. Pidätys vei tallipaikan ja lisäksi lopulta ajoi yhden kisan Larrouksella 1 miljoonan markan hintaan.

    Michael Schumacher: Kerpenin Rehtori aloitti myös pienestä. 3 miljoonaa markkaa meni Jordanille ja kesken sopimuksen Flavio nappasi Wunderkindin itselleen maksamalla Morenolle 6 miljoonaa markkaa häipymisestä. Alunperin 20 miljoonan markan loppukisat menivät Benettonille ja Schumi sai 3 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja miljoona markkaa pisteistään yhteensä.

    Satoru Nakajima: Sai Tyreliltä 2 miljoonaa markkaa ja vei tiimiin 6 miljoonaa markkaa. Kyseisillä rahoilla maksettiin Modenan minimipalkka.

    Mika Häkkinen: Lotuksen suomalaiskuljettaja ansaitsi 3 miljoonaa markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa. Palkka vastasi JJ:n minimipalkkaa. Joutui myös maksamaan ajoistaan lähteestä riippuen 1-6 miljoonaa markkaa.

    Martin Brundle: Ansaitsi 2 miljoonaa markkaa.

    Emanuele Pirro: Ansaitsi 6 miljoonaa markkaa kaudelta yhteensä. Suurin osa tuli minimipalkkiosta.

    Mark Blundell: Ansaitsi miljoona markkaa.

    Ivan Capelli: Ansaitsi 6 miljoonaa markkaa miniminä ja miljoona markkaa sponsoreiden kautta.

    Eric Bernard: Ansaitsi miljoona markkaa kauteen. Larroukselle meni 12 miljoonaa markkaa.

    Aguri Suzuki: 16 miljoonaa markkaa meni tiimiin ja miljoona markkaa tuli käteen.

    Julian Bailey: Lotuksen maksumies maksoi ajoistaan 4,8 miljoonaa markkaa ja lopulta sai lohdutuspalkintona miljoona markkaa hyvistä suorituksista.

    Gianni Morbidelli: Ansaitsi miljoona markkaa kaudelta. Siitä 500 000 markkaa oli Ferrarilta koska Morbidelli oli testikuljettaja ja loppuosa tuli Minardilta.

    Mauricio Gugelmin: Sai 6 miljoonaa markkaa miniminä ilman mitään muuta palkkaa.

    Thierry Boutsen: Edellisen kauden tapaan rikas Ligier tuhlasi rahaa. 24 miljoonaa markkaa meni Belgian miehelle.

    Johnny Herbert: Vei aimo tukun sponsoreita saaden noin miljoona markkaa kaudelta. Yhteensä sponsorirahaa meni 9,6 miljoonaa markkaa. Iso raha toi hyvää kohtelua mutta Häkä oli silti parempi. Etenkin seuraavalla kaudella.

    Nicola Larini: Vei 12 miljoonaa markkaa Lambolle saamatta mitään palkkaa.

    Erik Comas: Ligier antoi 24 miljoonaa markkaa palkkaa Ranskalaiselle lupaavalle nuorelle kuljettajalle.

    Gabriele Tarquini: Vei 12 miljoonaa markkaa AGS:lle ja 18 miljoonaa markkaa Fondmetalille saamatta yhtään palkkaa.

    Alessandro (Alex) Zanardi: Ajoi kolme kilpailua 9 miljoonan markan sponsorihintaan. Paikka oli Jordanille melkein varma seuraavaksi kaudeksi mutta Gugelmin vei paikan 50 miljoonalla markalla ja Tyrelillä de Cesaris vei paikan 24 miljoonalla markalla.

    Eric van de Poele: Belgian mies vei 20 miljoonaa markkaa Lambolle.

    Alex Caffi: Sai samoja summia kuin Lehto ilman mitään muuta palkkaa.

    Olivier Grouillard: 18 miljoonaa markkaa meni Fondmetalille.

    Michele Alboreto: Sai 6 miljoonaa markkaa ilman mitään muuta palkkaa.

    Karl Wendlinger: Maksoi vaatimattomat 2 miljoonaa markkaa kahdesta kisasta Leyton Housella.

    Stefan Johansson: Maksoi 12 miljoonaa markkaa AGS:lle ja maksoi kisoistaan Footworkille 4 miljoonaa markkaa saaden 3 miljoonaa markkaa takaisin.

    Fabrizio Barbazza: Maksoi 12 miljoonaa markkaa AGS:lle.

    Naoki Hattori: Maksoi 1,2 miljoonaa markkaa kahdesta kisasta.

    Michael Bartels: Steffin mielitietty maksoi 4,8 miljoonaa markkaa neljästä kisasta.

    Pedro Chaves: Portugalin mies sai F1:sten alimman palkan. Hänen kausipalkka oli vaivaiset 600 000 markkaa kokonaisena... Rahaa meni 30 miljoonaa markkaa Jopa Häkkinen, Caffi ja Lehto olivat rikkaita verrattuna tähän karsiutumisten kuninkaaseen.

    Kaudella 91 budjetit nousivat ennätykseen. Koskaan ennen F1:ssä ei ollut 600 miljoonan markan tai 100 miljoonan taalan budjetteja... ennen kuin tuona vuonna. Williams ja McLaren loivat lajille uudet säännöt mitä tuli budjetteihin. Ferrarikin jäi toiseksi. Sen budjetti oli vain 300-360 miljoonaa markkaa. Benetton, Ligier ja Footwork operoivat 270 miljoonalla markalla. Jordanin budjetti on ollut lähteestä riippuen pienimmillään 90 miljoonan markan ja suurimillaan 210 miljoonan markan luokkaa.

    Luultavasti ja etenkin alkukaudesta rahat oli loppua koko ajan kesken koska 7UP ei maksanut paljoa mitään ja Pepsico maksoi vain 18 miljoonaa markkaa tukea yhteensä. Erkki Mustakari mainitsi jossakin tämän kauden lopun kisassa budjetin olleen sen 210 miljoonaa markkaa, mutta luultavasti tiimin kokonaiskustannukset olivat sen verran sillä Jordanilla ei ollut tuollaisia budjetteja... Vasta 95 Peugeotin diilin myötä Jordanilla oli 270 miljoonaa markkaa.

    Ja se oli ennätys tiimin sen ajan historiassa... Kuitenkin Leyton Housella oli 120 miljoonan markan budjetti ja Tyrelillä oli 130-180 miljoonan markan budjetti. Luultavammin aina 210 miljoonaan markkaan asti. Isoin hinta tuli Hondan moottorien laskusta. Minardilla oli 96-100 miljoonaa markkaa budjetti ja samanlainen budjetti tai hieman suurempi oli Jordanin budjetti. Dallaralla oli 90 miljoonan markan budjetti. Lotuksella oli 48-60 miljoonan markan budjetti joka oli todella vähän. Brabhamilla oli 42-48 miljoonaa markkaa budjetti. Larrouksella oli samansuuruinen budjetti. Modenan tai Lambo-Lamborghinin budjetti oli 42 miljoonaa markkaa.

    Meksikolaisen GLAS-tiimin raunioilla olisi rahaa ollut odottamassa kaiken toteutuessa 120-150 miljoonaa markkaa mikä ei olisi ollut niin huono budjetti. AGS ja Fondmetal pyörivät 36-42 miljoonan markan rahoilla ja köyhin tiimi Coloni oli pienin myös budjeteissa. Sillä oli vain 30-36 miljoonaa markkaa ja loppukaudesta vielä sitäkin vähemmän. Lopulta Coloni yritti kiskoa Chavesilta myös 60 000 markkaa jokaiselta ajokilometriltä saadakseen rahaa... sen verran epätoivoinen tiimi oli ja vielä toivottomaksi kohellukseksi homma meni seuraavalla kaudella Andrea Sassettin muodossa Andrea Modalla.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 29.12.2010 21:00.

  22. #142
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    F1:den palkintorahat ovat olleet aina varsin mielenkiintoiset... tässä muutamia esimerkkejä vanhan ajan rahapalkinnoista:

    1966: Vuosi jolloin F1:ssä luovuttiin starttirahoista ja siirryttiin palkintorahoihin. Starttirahan huonoja puolia oli esimerkiksi se että joistakin kisoista voittaja sai vähemmän rahaa kuin toisesta. Esimerkiksi Bandini sai jostakin kisasta 17 000 markkaa starttirahaa kuin maailmanmestari Brabham sai vain 12 500 markkaa. Jenkeillä palkintorahaa oltiin jaeltu kisoissa jo kauemmin. Palkintorahan mukaantulo raivostutti sen ajan f1-pomoja erittäin paljon. Kuitenkin Amerikassa rahaa jaeltiin avokätisesti. Kauden 1966 voittaja sai 120 000 markkaa ja toiseksi sijoittunut 60 000 markkaa ja kolmanneksi tullut 30 000 markkaa. Tuolloin päätettiin jakaa 20:lle kuljettajalle rahaa mikä oli ennen kuulumatonta f1-maailmassa. Viimeiseksi sijoittunut eli 20:s sai 17 400 markkaa.

    1967: Samanlainen järjestelmä toi myös uuden aallon rahassa. Paalupaikasta maksettiin 6000 markkaa. Viimeinen kuski sai 16 800 markkaa.

    Kauden 1968 rahaa jaettiin saman verran ja viimeinen kuski sai tasan 18 000 markkaa.

    1969: Palkintoraha nousi voittajalle 300 000 markkaan ja toiseksi sijoittunut sai 120 000 markkaa, kolmanneksi sijoittunut sai 72 000 markkaa ja neljänneksi sijoittunut sai 60 000 markkaa jne... ja viimeinen sai 16 200 markkaa. Paalupaikasta sai edelleen 6000 markkaa ja kierrosennätys toi 12 000 markkaa. Euroopan kisoista sai korkeintaan 30 000 markkaa voittaja kilpailuilta.

    1970: Voittaja sai edelleen saman verran mutta järjestelmä muuttui 24 kuljettajan rahastukseksi missä viimeinen ansaitsi 36 000 markkaa. Paalupaikan ja kierrosennätyksen saaja sai 15 000 markkaa lisää taskuun.

    1971: Täysin samat palkintorahat. Tuohon aikaan CSI alkoi olla erittäin vihainen USA:n kisan järjestäjien palkintorahoille sillä kisanjärjestäjät olivat varsin tiukkoja rahan suhteen. Kisan kokonaissumma oli 1,6 miljoonaa markkaa.

  23. #143
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1972 F1:ssä siirryttiin kenties ensimmäiseen varsinaiseen koko kauden kattavaan palkintorahan järjestelmään. Summat ovat laskettu Sveitsin Frangeissa ja Suomen Markoissa.

    Kustannukset eli matkustuskulut: 201 000 frangia eli 331 650 markkaa.

    FIA:n tai vastaavan sen ajan kattojärjestön bonukset kolmen parhaalle tiimille: 6288 markkaa eli 4800 frangia.

    Tiimien bonusraha= entinen starttiraha: 49 500 markkaa eli 30 000 frangia.

    Paalupaikkamiehen raha: 1485 markkaa eli 900 frangia.

    Toiseksi parhaan raha Virallisessa harjoituksessa (aika-ajo): 1155 markkaa tai 700 frangia.

    Kolmen parhaan kuskin palkintorahojen yhteismäärä: 54 450 markkaa tai 33 000 frangia.

    Palkintorahat yhteensä: 184 488 markkaa tai 111 800 frangia.

    Kattojärjestön omat palkintorahat: 6288 markkaa tai 4800 frangia.

    Kisojen budjetti per kisa: 972 000 markkaa tai 420 000 frangia.

    Watkins Glenin järjestäjät maksoivat 36 000 markkaa starttirahaa tiimeille. Lisäksi paalupaikan ajanut ja kisan nopeimmasta kierroksesta vastannut kuljettaja saivat 18 000 markkaa. Kisan voitosta sai 372 000 markkaa. Toiseksi sijoittunut sai 156 000 markkaa ja kolmanneksi sijoittunut sai 117 150 markkaa. Laitetaan vielä kuriositeetiksi Patrick Depaillerin 57 000 markkan seitsemäs sija. Tyrrel tienasi eniten rahaa tiimeistä. Tyrrel tienasi 585 000 markkaa viikonlopulta. USA:n kisat olivatkin tuolloin rahakkaita kisoja.

  24. #144
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    1973: Palkintorahat vähenivät myös f1:ssä öljykriisin seurauksena ja voittajalle maksettiin Watkins Glenissä korkeintaan 300 000 markkaa.

    1974: Samat kisarahat per kisa.

    1975: Säännöt muuttivat palkintorahat 24:lle kuskille. Watkins Glenin voitosta Niki Lauda sai 450 000 markkaa johon sisältyi 30 000 markan shekki. Voitosta sai 420 000 markkaa. Emerson Fittipaldi sai kakkosijasta 239 400 markkaa ja Jochen Mass sai 149 100 markkaa kolmossijasta.

  25. #145
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    1976: Watkins Glenistä James Hunt vei 420 000 markkaa palkintorahaa.

    1977: Hunt sai voitosta 450 000 markkaa.

    1978: Reutemann sai 480 000 markkaa voitosta.

    1979: Villeneuve sai 540 000 markkaa voitosta.

    1980: Watkins Glenin viimeisestä kisasta Alan Jones sai 600 000 markkaa voitosta.

  26. #146
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Elio de Angelis ansaitsi kaudella 1982 1,2 miljoonaa markkaa kaudelta. Chapman oli alentanut hänen palkkaansa. Palkka koostui 600 000 markasta joka oli peruspalkkio. Chapman maksoi 360 000 markkaa voitosta ja sponsorit maksoivat 240 000 markkaa mikä teki yhteensä 1,2 miljoonaa markkaa. Edeltävällä kaudella de Angelis oli saanut 1,2 miljoonaa markkaa ilman mitään muita palkkoja.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 01.01.2011 22:10.

  27. #147
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1983 Elio de Angelis ansaitsi 1,2 miljoonaa markkaa kaudelta.

  28. #148
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Keken ura oli melkoinen ja kivinen. Etenkin rahan suhteen. Tässä on Keken palkat:

    1978: Maksoi eri tiimeille yhteensä 84 000 markkaa kaudelta. Hinta oli 6000 markkaa per kilpailu.

    1979: Maksoi 48 000 markkaa kilpailuistaan kisahinnan pysyessä samana.

    1980: Fittipaldilla Keke sai ensimmäisen kerran urallaan jotain rahaakin mutta joutui myös maksamaan ajoistaan. Palkkaa tuli 300 000 markkaa, mutta rahaa meni 1,2 miljoonaa markkaa. Sponsorit maksoivat 1,5 miljoonaa markkaa. Kekellä oli kuitenkin liiketoimien avulla rahaa kaudella yhteensä 2,5 miljoonan markan tulot kaudelta.

    1981: Toinen kausi Fittipaldilta tiesi saman rahan menoa ja sitä että Keke ansaitsi melkein vähiten kuskeista. Keke oli lopulta kolmanneksi alhaisimmalla palkalla koko sarjassa. Vähemmän tienasi vain tallikaveri Senna ja Beppe Gabbiani Oselalla. Keke sai vain 180 000 markkaa kaudelta. Sponsorit maksoivat 1,38 miljoonaa markkaa mutta tiimiin meni 1,2 miljoonaa markkaa. Liiketoimet toivat 2,5 miljoonaa markkaa myöskin kaudelta.

    1982: Keke sai monien pitkien vaiheiden jälkeen 1,8-2,1 miljoonaa markkaa kaudelta mikä oli eniten rahaa siihen asti olleella uralla. Alkujaan Keken palkan piti olla vain 300 000-600 000 markkaa kaudelta. Summaan tuli kuitenkin bonuksia ja mestaruus toi toisen mokoman kukkaroon. Sponsorien ja bonuksien yhteismääräksi tuli lähteestä riippuen 600 000-1,5 miljoonaa markkaa.

    1983: Keke ansaitsi vain peruspalkkansa eli 300 000-600 000 markkaa kaudelta lähteestä riippuen. Keke oli erittäin alipalkattu ja vaati roimaa palkankorotusta ja turbomoottoria.

    1984: Keke sai roiman palkankorotuksen mikä oli mestarin arvoinen palkka. 6 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 12 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta.

    1985: Samat summat Keke tienasi kaudelta.

    1986: Keke meni McLarenille. Minimipalkka oli 3 miljoonaa markkaa, mutta sponsorit maksoivat 20,5 miljoonaa markkaa.

    Yhteensä Keke tienasi urallaan hieman yli 60 miljoonaa markkaa ja suurin osa rahoista tuli kolmelta viimeiseltä kaudelta. Kekellä olisi ollut mahdollisuus tienata enemmänkin rahaa Ferrarilla ja McLaren yritti useamman vuoden sopimusta ja lopulta Dennis lähes rukoili Kekeltä vielä yhtä kautta mikä olisi tiennyt mahtavaa 30 miljoonan markan sopimusta. Minimipalkkio olisi ollut 9 miljoonaa markkaa ja sponsorien tuki olisi ollut 21 miljoonaa markkaa. Keken tienestit olivat omana aikanaan yksiä korkeimpia suomalaisurheilijoiden palkkoja.

  29. #149
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    JJ Lehto tienasi myös urallaan varsin paljon rahaa. Tässä palkkoja:

    1989: Maksoi paikastaan Onyxille.

    1990: Maksoi myös tuolloin Onyxille.

    1991: Sai uransa ensimmäiset tienestit Dallaran puikoissa. Minimipalkkio oli lähteestä riippuen 600 000-3 miljoonaa markkaa. JJ sai myös Imolan palkinnoista mahtavan bonuksen. Yhteensä JJ tienasi 7 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1992: JJ:n palkka aleni vain 3,5 miljoonaan markkaan kaudelta.

    1993: JJ sai Sauberilta yhteensä 11 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1994: JJ:n unelmat murskautuivat testionnettomuuden seurauksena. JJ tienasi kauden aikana 3-5 miljoonaa markkaa miniminä ja korkeintaan 8 miljoonaa markkaa sponsorit mukaan laskettuna Benettonilla. Sauber maksoi kahdesta kisasta Järvilehdolle miljoona markkaa. JJ tienasi siis 9 miljoonaa markkaa koko kaudelta.

    JJ Lehdon ura jäi urkenematta ikävän onnettomuuden ja muidenkin sattumusten takia Formula 1:ssä. Palkallisestikin JJ jäi varsin vaatimattomaksi kuljettajaksi. Paras kausi oli palkallisesti kausi 1993 ja uran tienestit jäivät noin 30,5 miljoonan markan suuruisiksi.

  30. #150
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Mika Salolla oli myös hetkensä... palkallisesti vasta viimeinen kausi oli paras Toyotalla. Ferrarilla Hockenheimin voitto vietiin tallimääräyksellä.... Rahallisesti Salo tienasi seuraavasti:

    1994: Maksoi 2 miljoonaa markkaa kahdesta kisasta ja sai 300 000 markkaa palkkaa.

    1995: Alunperin Lotukselle menossa olleet 30 miljoonaa markkaa löysivät kodin Tyreliltä. Salo sai itselleen 8,4 miljoonaa markkaa kaudelta. Sponsorit maksoivat 6 miljoonaa markkaa Salolle ja minimipalkkio oli 2,4 miljoonaa markkaa.

    1996: Sama palkka samalla rahanviennillä.

    1997: Samat summat menivät, mutta palkka aleni ja Salo sai vain 4,4 miljoonaa markkaa kaudelta yhteensä.

    1998: Arrows maksoi 10 miljoonaa markkaa kaudelta.

    1999: Sai saman verran rahaa kaudelta.

    2000: Sauber maksoi 14,4 miljoonaa markkaa ja 426 000 markkaa pisteeltä. Yhteensä rahaa tuli 16,956 miljoonaa markkaa kaudelta.

    2002: 24 miljoonaa markkaa tuli rahaa kaudelta.

    Salo tienasi urallaan yhteensä 82,626 miljoonaa markkaa. Mika oli omana aikaanaan tienannut toiseksi eniten suomalaisista kuskeista ja nykyään taitaa olla kolmanneksi eniten. Tosin Heikki varmasti menee pian ohitse kokonaismäärissä.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 01.01.2011 23:12.

  31. #151
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Mika Häkkinen oli eniten ansainnut suomalaiskuski ennen Kimi Räikköstä. Tässä Häkän palkkoja:

    1991: Aloituskausi toi 3 miljoonaa markkaa.

    1992: Lotus maksoi Häkkiselle 12 miljoonaa markkaa ja 3 miljoonan markan sponsorirahat päälle. Se tiesi yhteensä 15 miljoonaa markkaa.

    1993: Siirto McLarenille tiesi kautta aikain rikkainta testikuskin sopimusta. Rahaa tuli 600 000 markkaa kaudelta. Tai olisi tullut ilman Andrettin vetäytymistä. Sponsorit maksoivat Mikalle 4 miljoonaa markkaa joten Mikalle tuli yhteensä 4,6 miljoonaa markkaa.

    1994: Mika sai 21 miljoonaa markkaa minimipalkkana ja 26 miljoonaa markkaa maksoivat sponsorit. Loppusumma oli 47 miljoonaa markkaa.

    1995: Ron Dennis alensi Häkkisen minimipalkkaa vain 12 miljoonaan markkaan. Sponsorit maksoivat Mikalle 17 miljoonaa markkaa lisää joten loppusumma oli 29 miljoonaa markkaa.

    1996: Minimipalkka oli sama ja sponsorirahaa tuli 31 miljoonaa markkaa ja yhteensä kaudelta tuli 43 miljoonaa markkaa.

    1997: Häkkinen neuvotteli itselleen palkankorotuksen johon sponsorit maksoivat entistä merkittävämpää tukea ja Keke neuvotteli kauden 94 minimipalkkion takaisin Mikalle. Yhteensä palkkaa tuli 60 miljoonaa markkaa. Lisäksi Dennis joka oli tuskastunut McLarenin tilanteeseen alkoi maksaa 6 miljoonaa markkaa voitosta. Häkkinen voitti Jerezin radalla ensimmäisen voittonsa. Itse asiassa Dennis oli maksanut 6 miljoonaa markkaa voitosta jo kaudesta 94 lähtien mutta tuolloin asia vasta tuli julkisuuteen.

    1998: Häkkisen palkka pysyi samana, mutta Denniksen 6 miljoonaa markkaa voitosta toi lopulta 108 miljoonaa markkaa ja mestaruuden.

    1999: Häkkinen sai 90 miljoonaa markkaa kaudelta.

    2000: Häkkinen sai 84 miljoonaa markkaa kaudelta.

    2001: Uran viimeinen kausi toi 72 miljoonaa markkaa kaudelta palkkaa.

    Häkkisen uraa Dennis halusi jatkaa, mutta palkka olisi alentunut puoleen ja myöskin voitonmaksun summa alkoi pienentyä mikä vaikutti myöskin Mikan päätökseen lopettaa uransa. Yhteensä Häkkinen kuitenkin oli ennen Kimin aikakautta rikkain suomalainen f1-kuljettaja. Häkkinen ansaitsi koko urallaan 561,6 miljoonaa markkaa.

  32. #152
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Jean Alesi tienasi uransa aikana erittäin paljon rahaa. Tässä Alesin palkat:

    1989: Ranskan kisassa mukaan tullut Alesi ansaitsi Camelin rahoja 8 miljoonaa markkaa.

    1990: Tyrell maksoi 13 miljoonaa markkaa palkkaa.

    1991: Ferrarin kiinitys oli pitkä ja tuottoisa. Seuraavilla kausilla Alesi tienasi 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 18 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Yhteensä Alesi sai 42 miljoonaa markkaa kaudelta.


    1992-1994: Summat olivat samoja.

    1995: Alesi sai samojen summien päälle lisäksi 6 miljoonaa markkaa Jean Todtilta Kanadan voitosta jolloin loppusummaksi tuli 48 miljoonaa markkaa.

    1996: Benettonilla Alesi sai 36 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja sponsorituet mistä Flavio ei ollut mielissään niin maksoivat 12 miljoonaa markkaa. Yhteensä summa oli sama kuin edelliskaudella.

    1997: Alesin vyötä kiristettiin ja Alesi sai vain minimipalkkansa eli 36 miljoonaa markkaa.

    1998: Sauber maksoi 12 miljoonaa markkaa.

    1999: Sama palkka.

    2000: Prost maksoi 18,6 miljoonaa markkaa.

    2001: Prostin piti maksaa 18 miljoonaa markkaa, mutta vasta kauden lopulla joten Alesi loikkasi Jordanille saamaan rahansa.

  33. #153
    Senior Member Joni's Avatar
    Liittynyt
    Jan 2004
    Viestit
    16 746
    Kiitos näistä. Näitä on ihan mukava lukea. Eri asia että pitääkö ne oikeasti paikkansa on toinen juttu.
    Viestiä on viimeksi muokannut Joni; 02.01.2011 13:25.
    Formulapätkiä laidasta laitaan:

    http://tinyurl.com/zt4clwn

  34. #154
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    No kyllä ne pitävät paikkansa vaikka virheitä toki välillä sattuu... etenkin aloitussivulla kun on yhdessä postissa Lotuksen palkat vuodelta 1978 niin kyllä sitä budjettia vähän enemmän oli kuin vajaa 12 miljoonaa markkaa... Kun Andrettin ja Ronnien palkat olisivat vieneet hieman liikaakin jo budjetista. Melkein kokonaan. Joillakin tiimeillä myös moottorisopimukset veivät enemmän rahaa kuin varsinaiset kuskien palkat. Näin oli esimerkiksi Minardilla ja Dallaralla kaudella 91 ja 92 jolloin kummatkin tiimit maksoivat omina vuosinaan 48 miljoonaa markkaa moottoreista.

    Ihan köyhimillä tiimeillä oli vaikeaa saada edes 36 miljoonan markan Juddin koneita itselleen. Silloin joutui turvautumaan lainoihin ja debentuurien johdannaisiin ja maksukuskien rahoihin. Toisinaan jotkut tiimit maksoivat erissä moottorinsa. 90-luvun kalleimmasta moottorien ostosta vastasi Ligier Renaultin diilillä. 72 miljoonaa markkaa kului koneisiin kun budjetti oli 270 miljoonaa markkaa suunnilleen per kausi. Lisäksi vielä 24 miljoonan markan minimipalkkiot per kuski niin 120 miljoonaa markkaa meni jo budjetista.

    Kaudeksi 94 budjetti muistaakseni myös väheni ja maksukuskina vieraili Johnny Herbertiä ja Franck Lagorcea. Lisäksi JJ:tä haluttiin Ligierille isosta summasta mutta JJ meni Sauberille. Pitää laittaa vaikka joihinkin niitä lähteitä vastaisuudessa.

  35. #155
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Kaudella 1995 palkat lähtivät nousuun. Erityisesti testikuljettajien palkat... tässä ne tulevat:

    Michael Schumacher: Maailmanmestari sai kaudelta yhteensä 102 miljoonaa markkaa josta 48 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiosta. Voitosta Flavio maksoi 600 000 markkaa. Mestaruus toi 3 miljoonaa markkaa tilille. Eniten rahaa maksoivat kuitenkin sponsorit. 45,6 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta rahaa mikä tiesi valtavaa summaa.

    Damon Hill: Jälleen kerran alipalkatuimpia huipputallin kuljettajia kaudella: 9 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona ja Frank maksoi vain 600 000 markkaa kilpailun voitosta. Yhteensä summa oli 11,4 miljoonaa markkaa. Edelliseen kauteen verrattuna sponsorit maksoivat kuitenkin hulppeasti. Mestaruus olisi tuonut vain 600 000 markkaa taskuun.

    David Coulthard: Williamsin kisakuljettajaksi ylennetty skotti sai 2,4 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja voitosta tuli 600 000 markkaa. Sama summa mestaruudesta kuin Hillillä.

    Johnny Herbert: Sai 6 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja Flavio maksoi enemmän voitosta kuin Schumacherille. 1,2 miljoonaa markkaa tuli taskuun. 2,4 miljoonaa markkaa lisää tiesi 8,4 miljoonaa markkaa. Herbertille olisi samoin tullut 3 miljoonaa markkaa mestaruudesta.

    Jean Alesi: Ferrarin mies tienasi 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 18 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Jean Todt maksoi 6 miljoonaa markkaa voitosta. Loppusumma oli 48 miljoonaa markkaa. Alesille mestaruus olisi tuonut 600 000 markkaa.

    Gerhard Berger: Todt oli alentanut minimipalkkaa 72 miljoonasta markasta 48 miljoonaan markkaan, mutta sponsorirahaa tuli 33 miljoonaa markkaa ja loppusumma oli 81,5 miljoonaa markkaa. Voitosta olisi tullut 6 miljoonaa markkaa. Bergerille mestaruus olisi tuonut 1,5 miljoonaa markkaa.

    Mika Häkkinen: Minimipalkka oli alentunut 12 miljoonaan markkaan. Edellisellä kaudella Häkkinen ansaitsi 21 miljoonaa markkaa minimipalkkiona. Häkkiselle maksettiin 6 miljoonaa markkaa voitosta. Loppusumma oli sponsorien myötä 29 miljoonaa markkaa. Häkkiselle mestaruus olisi tuonut 3 miljoonaa markkaa.

    Olivier Panis: Ligierillä oli taloustilanteen johdosta palkat romahtaneet verrattuna aiempiin vuosiin. Panis sai 1,2 miljoonaa markkaa miniminä ja sponsorit maksoivat 16 miljoonaa markkaa. Loppusumma oli 17,2 miljoonaa markkaa. Mestaruus Panisille olisi tuonut 300 000 markkaa.

    Heinz-Harald Frentzen: Sauberin mies ansaitsi 5,1 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 15 miljoonaa markkaa tuli sponsoreina. Yhteensä summa oli 20,1 miljoonaa markkaa. Mestaruus olisi tuonut vain 150 000 markkaa.

    Mark Blundell: Ennen kauden alkua Blundell oli ykköstestikuljettaja, mutta Mansellin lähdettyä Blundell tuli tilalle. Blundellin minimipalkkio oli 4,5 miljoonaa markkaa ja sponsorit maksoivat 13 miljoonaa markkaa. Yhteissumma oli 17,5 miljoonaa markkaa. Mestaruus olisi tiennyt Blundellille 900 000 markkaa. Blundellille 6 miljoonaa markka oli luvattu kilpailun voitosta.

    Rubens Barrichello: Jordanin ilopillerin minimipalkkio oli 4,5 miljoonaa markkaa ja sponsorit maksoivat 11 miljoonaa markkaa. Loppusumma oli 15,5 miljoonaa markkaa. Kisan voitosta Rubens olisi saanut 1,5 miljoonaa markkaa ja saman verran mestaruudesta.

    Eddie Irvine: Nautti samaa minimipalkkaa tiimikaverinsa kanssa ja voitosta luvattiin 1,2 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta todella mahtavaa 3 miljoonaa markkaa. Palkkaa lopullisesti Irvine sai 600 000 markkaa vähemmän kuin Rubens.

    Martin Brundle: Tuli isolla vaatimuksella Ligierille ja sai tahtonsa läpi. 4,5 miljoonaa markkaa oli minimipalkka ja 7 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta. Yhteensä palkka oli 11,5 miljoonaa markkaa. Voitosta oli vain 150 000 markan summa ja mestaruus olisi tuonut 600 000 markkaa.

    Gianni Morbidelli: Ansaitsi 3 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 5 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta. Yhteensä Morbidelli tienasi 8 miljoonaa markkaa. Voitto olisi tiennyt 210 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut saman verran.

    Mika Salo: 2,4 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja 5 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta. Yhteensä summa oli 7,4 miljoonaa markkaa. Voitosta olisi tullut 900 000 markkaa ja mestaruudesta 1,2 miljoonaa markkaa. Vei myös 30 miljoonaa markkaa tiimiin.

    Jean-Christophe Boullion: Ansaitsi testikuljettajana 1,2 miljoonaa markkaa, mutta sai Sauberilta 3 miljoonaa markkaa palkkaa. Yhteensä rahaa tuli 4,2 miljoonaa markkaa.

    Aguri Suzuki: Ansaitsi 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta josta minimipalkkio oli 300 000 markkaa. Tosin vei myös isoja summia Ligierille. Voitot olisivat tienneet 300 000 markkaa ja mestaruus olisi rahallisesti ollut 600 000 markan arvoinen.

    Pedro Lamy: Ansaitsi Minardilla 900 000 markkaa palkkaa ja sponsorit maksoivat miljoonan. Yhteensä 1,9 miljoonaa markkaa tuli palkkaa kaudelta.

    Pierluigi Martini: Ansaitsi Minardilla 1,2 miljoonaa markkaa ilman mitään muuta palkkaa. Minardin voittaessa kisan Martinille olisi maksettu 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 1,5 miljoonaa myöskin.

    Ukyo Katayama: Sai 300 000 markkaa kaudelta palkkaa ja vei Tyrelille 81,9 miljoonaa markkaa. Voitosta olisi tullut vain 300 000 markkaa lisää ja mestaruudesta olisi tullut 1,5 miljoonaa markkaa.

    Pedro Diniz: Fortille isot rahat tuonut Brasilian mies ei rahoilla kehunut... palkka oli 60 000 markkaa valtavasta 96 miljoonan markan paketin toimittaneelle miehelle. Forti maksoi kuitenkin 60 000 markkaa pisteeltä ja voitosta 300 000 markkaa. Samoin myös mestaruudesta.

    Massimiliano Max Papis: Vei isoja summia tienaten vaivaiset 150 000 markkaa...

    Luca Badoer: Tienasi 300 000 markkaa ja vei myös isoja rahoja tiimiin.

    Taki Inoue: Vei 18 miljoonaa markkaa tiimiin ja sai vain 150 000 markkaa palkkaa.

    Andrea Montermini: Vei myös rahaa saaden 60 000 markkaa palkkaa.

    Bertrand Gachot: Sai Pacificin ykköskuljettajana 1,2 miljoonaa markkaa ilman mitään muuta palkkaa. Joutui myös maksamaan ajoistaan 30 miljoonaa markkaa.

    Domenico Mimmo Schiattarella: Sai yhtä onnetonta 60 000 markkaa.

    Karl Wendlinger: Sai 2,4 miljoonaa markkaa palkkaa mutta kunto ei kestänyt ja palkat jäivät siihen. Voitosta olisi tullut 300 000 markkaa ja mestaruudesta saman verran lisää.

    Nigel Mansell: Surullinen McLarenin kohellus tuotti kuitenkin rahaa. Palkkataisto Denniksen kanssa päätyi lopulta pitkin hampain sovittuun 60 miljoonan markan minimipalkkioon. Taiston aikana Mansell oli vaatinut 90-96 miljoonaa markkaa tai jopa 6 miljoonaa markkaa per kilpailu. Mansell luopui myös Williamsilla olleesta 30 miljoonan markan minimipalkkiostaan. Voitoista ja Mestaruusvoitosta Ronilla oli tiukat ehdot. Vain 600 000 markkaa kummastakin. Lopulta Mansell ajoi vain kaksi kisaa ja lähti tiimistä.

    Jan Magnussen: Tienasi McLarenin alkuperäisenä kakkostestikuljettajana ja myöhemmin ykköstestaajana 600 000 markkaa kaudelta.

    Jos Verstappen: Tienasi Simtekillä 1,2 miljoonaa markkaa. Voitosta ja mestaruudesta olisi tullut 300 000 markkaa.

    Roberto Moreno: Toi isoa rahaa Fortille ja palkka oli samaa kuin Dinizillä.

    Gabriele Tarquini: Tyrellin testikuljettajana rahaa tuli 1,5 miljoonaa markkaa kaudelta.

    Jean-Denis Deletraz: Toi mukanaan puhdasta käteistä saamatta mitään palkkaa.

    Giovanni Lavaggi: Toinen samanlainen rahantuoja.

    Emmanuel Collard: Benettonin testimies sai 1,5 miljoonaa markkaa kaudelta. 300 000 markkaa olisi tullut voitoista ja mestaruudesta.

    Oliver Gavin: Sai 300 000 markkaa kaudelta. 300 000 markkaa olisi tullut voitosta ja mestaruudesta.

    Giancarlo Fisichella: Sai 150 000 markkaa kaudelta. Voitto olisi tiennyt 600 000 markkaa ja mestaruus saman verran.

    Franck Lagorce: Sai 600 000 markkaa kaudelta. Voitto ja mestaruus olisi ollut 150 000 markan arvoinen.

    Nicola Larini: Sai 3 miljoonaa markkaa kaudelta. Voitosta Ferrari olisi maksanut samat 6 miljoonaa markkaa kuin muillekin kuskeilleen.

    Norberto Fontana: Sai Sauberilta testityöstään 600 000 markkaa kaudelta.

    Hideki Noda: Sai 300 000 markkaa kaudelta.

    Kaudella 95 oli kiinnostavaa myös eräiden lopettaneiden kuskien yritys takaisin ykkösiin. Andrea de Cesarikselle paikkaa Tyreliltä, mutta lopulta sopimus kariutui sponsorien vähyteen. Summa olisi ollut 24 miljoonaa markkaa joka olisi mennyt tukiaisina tiimiin. Michele Alboretoa yritettiin houkutella myöskin takaisin, mutta Footwork vaati rahaa ja Alboretoa ei kiinnostanut maksaa 50 miljoonaa markkaa kaudelta. Larrousse tiimi vetäytyi ennen kauden alkua ja ajajaksi oli ehdolla Erik Comasia, Eric Helarya ja ainakin Eric Bernardia joiden palkkataso olisi ollut 300 000-600 000 markan tasolla voittojen ja mestaruusbonuksien vaihdellessa 150 000-1,5 miljoonaan markkaan joka oli Eric Bernardille luvattu mikäli Larrousse olisi voittanut mestaruuden. Kaikki ehdokkaat joutuivat kuitenkin käymään sponsorien puheilla ja heidän piti kiikuttaa 10-30 miljoonan markan sponsorisumma per kuski. JJ:n paluuta haikaili maksukuskien tiimi Pacific joka oli erittäin lähellä solmia sopimuksen Harri Toivosen kanssa. Sopimus raukesi viime hetken sponsorivähyyteen ja hinta olisi ollut 50 miljoonaa markkaa.

    Alex Zanardia haluttiin myös mukaan, mutta hinta olisi ollut 36 miljoonaa markkaa joka oli liian vähän ja Zanardi oli päässyt jo CART-sarjan makuun. Philippe Alliot olisi ollut Larrouksen kuljettaja ja Alliot kieltäytyi McLarenin 1,5 miljoonan markan testikuskipaikasta ja vetäytyi sarjasta kokonaan Larrouksen vetäydyttyä. Larroukselle summa ajoista olisi ollut 24 miljoonaa markkaa. Christian Fittipaldia yritettiin saada jäämään Footworkille, mutta Fittipaldille ei ollut paikkaa paremmissa tiimeissä ja palkan pysyessä samana ja ajosumman noustessa 18 miljoonaan markkaan Fittipaldi häipyi sarjasta. Palkoista suurimmat olisivat keränneet Alboreto ja Lehto 3 miljoonalla markalla. Kaikkiaan kausi 1995 oli mielenkiintoinen verrattuna aiempiin vuosiin palkoissa ja testikuskeista lopullisesti alkoi F1-maailmassa tulla käsite.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 04.01.2011 12:38.

  36. #156
    Oman elämänsä Sutil Fagerholm's Avatar
    Liittynyt
    Dec 2004
    Sijainti
    Semminki
    Viestit
    39 265
    Jean Alesi: Ferrarin mies tienasi 24 miljoonaa markkaa miniminä ja 18 miljoonaa markkaa sponsorien kautta. Jean Todt maksoi 6 miljoonaa markkaa voitosta. Loppusumma oli 48 miljoonaa markkaa. Alesille mestaruus olisi tuonut 600 000 markkaa.
    GP-voitosta 6 miljoonaa ja mestaruudesta 600 000? Ok.
    Antaisivat minulle kilpailukykyisen Ferrarin t:nimimerkki Jjusban

  37. #157
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Sen vuoksi mestaruusmaksu olisi ollut alhainen kun oli niin korkea voittobonus ja senkin takia kun Ferrarin ei uskottu voittavan juuri ollenkaan kisoja sen epäluotettavuuden takia. Lisäksi 6 miljoonan markan voitot olivat jo lähes epätoivoinen veto Jean Todtilta ja osittain Ferrarilla oli varaa tehdä niin koska autot harvoin voittivat mitään.

  38. #158
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 763
    Laitetaan sitten kauden 1996 palkat. Tässä ne tulevat:

    Damon Hill: Maailmanmestari sai vihdoin ja viimein tuntuvan palkankorotuksen. Minimipalkka kohosi 36 miljoonaan markkaan ja mestaruusbonukset toivat 6 miljoonaa markkaa päälle. Lisäksi sponsorit maksoivat erittäin tuntuvasti joten loppusumma oli hulppea. 102 miljoonaa markkaa tuli tilille josta sponsorien rahaa oli 60 miljoonaa markkaa, mutta Frank sai tarpeekseen palkanmaksusta ja heitti hallitsevan mestarin pihalle tallista.

    Jacques Villeneuve: Hallitseva CART-sarjan mestari ansaitsi 3 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja voitoista tuli yhteensä tilille 8,4 miljoonaa markkaa. Lisäksi sponsorit maksoivat hulppean 72,6 miljoonan markan tienestit. Yhteensä Villeneuve tienasi 81 miljoonaa markkaa kaudelta. Mestaruus Villeneuvelle olisi tiennyt 1,5 miljoonan markan lisätuloja.

    Michael Schumacher: Meni Ferrarille tekemään F1:den palkkaennätyksen. 180 miljoonaa markkaa tuli kauteen rahaa josta 60 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio ja 120 miljoonaa markkaa maksoivat sponsorit. Ferrari maksoi myös 600 000 markkaa voitosta (Jean Todt oli Schumin jättipalkan takia alentanut entistä valtavaa 6 miljoonan markan voittopalkintoa) ja 3 miljoonaa markkaa mestaruudesta.

    Jean Alesi: Benettonille siirtynyt kuumaverinen sisilialainen sai uransa parhaan palkan. Samalla hän onnistui huonontamaan välejään Flavion kanssa. Palkkaa tuli 36 miljoonaa markkaa miniminä ja sponsorit maksoivat 47 miljoonaa markkaa. Tuloksena oli Alesin uran paras palkka eli noin 83 miljoonaa markkaa kaudelta. Flavio ilmoitti kärkkäästi seuraavaksi kaudeksi Alesilta vietävän ylimääräiset sponsoritulot...

    Mika Häkkinen: Martinlaakson suuri mies ansaitsi 12 miljoonaa markkaa miniminä ja sponsorit maksoivat 31 miljoonaa markkaa kaudelta. Yhteensä Häkkinen tienasi 43 miljoonaa markkaa kaudelta. Ron maksoi 6 miljoonaa markkaa voitolta ja 3 miljoonaa markkaa mestaruudesta.

    Gerhard Berger: 48 miljoonaa markkaa tuli miniminä ja 21 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta. Yhteensä summa oli 69 miljoonaa markkaa.

    David Coulthard: Minimipalkka nousi McLarenilla 15,3 miljoonaan markkaan mikä oli iso raha verrattuna Williamsin 2,4 miljoonan markan vastaavaan palkkaan. Sponsorit maksoivat Davidille 18 miljoonaa markkaa kaudelta. Yhteensä summa olli 33,3 miljoonaa markkaa. Mestaruudesta Coulthardille olisi maksettu vain 600 000 markkaa palkkaa. Voittojen summa oli samanlainen kuin Häkkiselle.

    Rubens Barrichello: Sai mahtavan palkankorotuksen viimeiselle Jordanin kaudelleen. Minimipalkkio oli 18 miljoonaa markkaa (vrt. kauden 95 vastaava oli vain 4,5 miljoonaa markkaa) ja sponsorit maksoivat 14 miljoonaa markkaa. Yhteensä se tuotti 32 miljoonaa markkaa kaudelta rahaa. Voitosta Eddie olisi maksanut 1,5 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta saman verran.

    Oliver Panis: Kauden Monacon yllätysvoittaja tienasi minimipalkkionaan vain 1,2 miljoonaa markkaa. Monacon voitto toi 300 000 markkaa bonuksia. Kaudelta yhteensä palkkaa tuli 14,5 miljoonaa markkaa josta sponsorien palkka oli 13 miljoonaa markkaa. Mestaruus olisi tuonut Panikselle 600 000 markan bonuksen.

    Eddie Irvine: Ferrarille siirtynyt Eddie Bad Boy tienasi 15 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja sponsorit maksoivat 11 miljoonaa markkaa kaudelta. Yhteensä Irvine sai 26 miljoonaa markkaa kaudelta. Voitosta Irvinelle olisi tullut 1,2 miljoonaa markkaa ja mestaruudesta 3 miljoonaa markkaa.

    Martin Brundle: Sai minimipalkkaa Jordanilta 4,5 miljoonaa markkaa ja 8 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta. Yhteensä palkka oli 12,5 miljoonaa markkaa kaudelta. Kakkoskuljettajana hänen voittobonuksensa oli yksiä alhaisimpia... vain 150 000 markkaa kisan voitosta ja 600 000 markkaa mestaruudesta.

    Heinz-Harald Frentzen: Sai 12 miljoonaa markkaa kaudelta (edellisenä vuonna minimipalkka oli 5,1 miljoonaa markkaa) minimipalkkiona ja etuudet pysyivät viime kauden hintatasolla. Lisäksi sponsorit maksoivat 7 miljoonaa markkaa. Yhteensä palkkaa tuli 19 miljoonaa markkaa kaudelta.

    Mika Salo: Vei 30 miljoonaa markkaa Tyrelille ja sai 2,4 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja 5 miljoonaa markkaa tuli sponsorien kautta ja palkkaa tuli 7,4 miljoonaa markkaa kaudelta. Etuudet pysyivät samoina.

    Johnny Herbert: Minimipalkka pysyi Benettonin tasolla, mutta sponsorit maksoivat vain 4 miljoonaa markkaa kaudelta. Yhteensä palkkaa tuli 10 miljoonaa markkaa kaudelta. Peter Sauber maksoi kuitenkin 1,2 miljoonaa markkaa voitosta ja mestaruudesta olisi tullut 3 miljoonaa markkaa. Kokonaissumma alentui melkein viidesosaan edelliskauden vastaavasta summasta sillä sponsorit eivät maksaneet pienemmässä tiimissä sellaisia summia mitä edeltävällä kaudella Benettonilla.

    Pedro Diniz: Maksukuskien uusi kuningas toi Ligierille kauden ajalta mahtavan 81,6 markan sponsoripaketin josta 48 miljoonaa markkaa meni saman tien etumaksuksi. Kauden aikana Diniz maksoi vielä 33,6 miljoonaa markkaa. Palkkaa Diniz sai hulppeat 18 miljoonaa markkaa ja sponsorit maksoivat 2 miljoonaa markkaa. Yhteensä Diniz sai 20 miljoonaa markkaa kaudelta.

    Jos Verstappen: Ajoi Footwork-Arrowsilla saaden 1,2 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja miljoona markkaa tuli sponsorien kautta tilille. Yhteensä Verstappen sai 2,2 miljoonaa markkaa kaudelta. Edut pysyivät samana kuin viime kaudella.

    Ukyo Katayama: Sai 300 000 markkaa kauteen ja vei 81 miljoonaa markkaa Tyrelille. Edut olivat samat.

    Ricardo Rosset: Sai 150 000 markkaa kaudelta ja vei 18 miljoonaa markkaa Footwork-Arrowsille Voitosta olisi tullut saman verran palkkaa kuin kaudelta ja mestaruus olisi tuonut 600 000 markan palkkion.

    Giancarlo Fisichella: Minardin entinen testikuljettaja sai kauden aikana 300 000 markkaa palkkaa ja voitosta olisi tullut 600 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut 1,5 miljoonaa markkaa.

    Pedro Lamy: Minardin ykkösmies ansaitsi 1,2 miljoonaa markkaa kaudelta ja hänen bonuksensa olivat alhaisimmat koko sarjassa. Hulppean palkansa vastineeksi Giancarlo Minardi pisti hänen bonuksensa vain 6000 markkaan per piste eli voitosta korkeintaan 60 000 markkaa ja mestaruudesta olisi tullut saman verran.

    Luca Badoer: Fortin mies tienasi vain 150 000 markkaa kauteen ja voitosta olisi tullut 600 000 markkaa ja mestaruudesta saman verran.

    Giovanni Lavaggi: Toi käteistä Minardille ja ei ansainnut mitään muuta palkkaa kaudelta eli oli puhdas maksumies.

    Andrea Montermini: Fortin kakkoskuski sai 60 000 markkaa palkkaa ja voitosta olisi tullut toinen samanlainen kukkaroon ja mestaruus olisi tiennyt 300 000 markkaa kukkaroon.

    Tarso Marques: Maksoi myös ajoistaan saamatta mitään palkkaa. Valtavan summan mies maksoi. Kahdesta vaivaisesta kisasta valtavat 24 miljoonaa markkaa.

    Testikuskien rintamalta palkat menivät näin:

    Nicola Larini: 3 miljoonaa markkaa tuli taskuun.

    Vincenzo Sospiri: Flavio antoi testikuskilleen vaatimattoman 150 000 markan palkkion. Voitosta olisi tullut saman verran ja mestaruudesta 300 000 markkaa. Yritti ennen kauden alkua päästä Minardille ja Tyrelille 24 miljoonalla markalla. Lopulta Tarso Marques maksoi samat summat kahdesta kilpailusta. Ilmeisesti Minardin paikan meneminen johtui siitä että yksittäisestä kisasta Sospiri ei ollut halukas maksamaan sponsorien edellyttämällä tavalla.

    Williams: Jean-Christophe Boullion sai palkankorotuksen testityöstään. Boullion sai myös 3 miljoonaa markkaa kaudelta.

    Jan Magnussen: Sai 600 000 markkaa McLarenin testikuljettajana.

    Kelvin Burt: Sai 300 000 markkaa palkkaa Ligierin testauksesta.

    Gianni Morbidelli: Eddie Jordan yllätti maksamalla Morbidellille ruhtinaallisen 3 miljoonan markan palkan testityöstä. Muut edut olivat samat kuin edellisen kauden ajoissakin.

    Norberto Fontana: Sai 600 000 markkaa testityöstä.

    Kenny Bräck: Sai vain 210 000 markkaa palkkaa.

    Emmanuel Collard: Sai 1,5 miljoonaa markkaa Tyrellin tiimin testauksesta.

    Tarso Marques: Sai saman verran kuin Fisichella ollessaan testikuski.

    Franck Lagorce: Sai 60 000 markkaa palkkaa kaudelta testauksesta.

    Kausi 96 toi paljon yllätyksiä niin kisoissa kuin rahojenkin suhteen. Viimeistään tuolla kaudella testikuskitkin alkoivat saada rahaa työstään ja palkat suurenivat myös testaajien alalla. Taki Inoue oli harvinainen yllätys maksukuskien suhteen kun ajopaikkaa ei löytynyt 66 miljoonan markan sponsoreista huolimatta. Aluksi Inouen piti mennä 18 miljoonalla markalla Minardille, mutta lopulta tyrmäys tuli ja Inoue jäi kokonaan pois sarjasta.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 07.01.2011 15:48.

  39. #159
    Reality bites
    Liittynyt
    Jan 2007
    Viestit
    6 418
    Kuuntelin tuossa Stoddartin tuoretta haastattelua Autosportin showsta. Sanoi, että Minardin suurin yksittäinen kausibudjetti koskaan oli ollut 28 miljoonaa dollaria...
    When Michael Caine was asked about Jaws IV in an interview, he answered, "I have never seen it, but by all accounts it is terrible. However, I have seen the house that it built, and it is terrific."

  40. #160
    Senior Member Lunssila's Avatar
    Liittynyt
    Jun 2008
    Viestit
    18 113
    Lainaa Alunperin kirjoittanut CCMK Tarkastele viestiä
    Pedro Diniz: Maksukuskien uusi kuningas toi Ligierille kauden ajalta mahtavan 81,6 markan sponsoripaketin
    Siinä on ollut paketissa keräämistä.

Tämän ketjun tagit

Viestien lähettämisen luvat

  • Et voi avata uusia ketjuja
  • Et voi vastata keskusteluihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •  
© F1-Forum - Tietosuojaseloste - Evästekäytäntö