F1Forum.fi
 
-Etusivu Forum LIVE-keskustelu Säännöt Fanituotteet
 
Sivu 4 / 5 EnsimmäinenEnsimmäinen 12345 ViimeisinViimeisin
Tulokset 121-160/193

Ketju: F1:n Testikuljettajista asiaa vuosien varrelta

  1. #121
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuonna 1987 Williamsilla oli mielenkiintoinen testikuljettajaporukka kaikkiaan kaudella käytettävissään. Päätestaajana tallissa oli tietenkin Jean-Louis Schlesser, mutta kakkostestaajana ja kolmostestaajana olivat hyvinkin mielenkiintoiset miehet eli Geoff Lees ja Kazuyoshi Hoshino. Leesillä oli aikaisemmin ollut kokemusta Lotuksen kakkostestaajan paikasta vuonna 1982 jolloin hän oli siihen mennessä ajanut kilpailuissakin Lotuksella.

    Tietysti ennen näitäkin vuosia hän oli ajanut enemmän tai vähemmän tuuraavasti vuotta 1980 lukuun ottamatta jolloin hän oli maksukuskina vakituisestikin Shadowilla. Ja ehkä huomattavasti enemmän hänestä oli ainesta ainakin todella hyväksi testikuljettajaksi. Leesin oma ura ja vielä lukuisat muut F1-tarjoukset vuosina 1983-1986 ennen ehkä hieman puskista tullutta Williamsin kakkostestaajan paikkaa olivat pitkälti vaikeita saavuttaa tai jopa lähes mahdottomia vanhojen tulosten ja lisäksi myös Japanissa ajamisen takia.

    Toisaalta taas jossain määrin häntä oli Brian Hentonin tapaan morkattu toisinaan ns. Heikon Vuoden mestariksi juurikin F2-sarjan voittamisen ja siitä syntyneen huonon tai ainakin vaikean tallipaikan takia ja toisin kuin Henton niin Lees ei saanut varsinaista kisakuskin paikkaa oikein edes siksi, että vuotta 1980 lukuun ottamatta Leesillä ei juuri koskaan ollut mitään suurta sponsoria takanaan.

    Leesiä ja Schlesseriä kuin vertaa testaajina toisiinsa niin siinä missä Schlesser oli ajotyyliltään paljon vakavaraisempi niin Lees tuntui aina välillä ajavan kuin itse Nigel Mansell kisoissa ainakin kaasujalan osalta. Toisaalta Frank Williamsilla ja Patrick Headilla oli alun perin aikomuksena ajattaa molempia herroja eli Schlesseriä ja Leesiä Euroopan radoilla säännöllisesti, mutta Mansellin ja Nelson Piquetin viedessä heiltä epätyydyttävänkin paljon testivuoroja Frank Williams teki ratkaisun jättää Schlesser säännöllisenä ainoana testaajana Eurooppaan ja lähetti Leesin vuorostaan säännölliseksi testaajaksi Japaniin eli Leesin ratkaisu kaudella 1987 oli pitkälti samanlainen kuin vuonna 1988 McLarenilla oli ollut Emanuele Pirron lähettäminen Japaniin kun Alain Prost ja Ayrton Senna veivät liikaa hänelle kuuluneitakin testivuoroja.

    Leesin parina lisäksi Japanissa vain 1-2 kertaa muutoin promootioajoissa mukana Williamsilla Euroopassa oli muutoin Japanissa yksinomaan ajanut Kazuyoshi Hoshino. Verrattuna Schlesseriin tai Leesiin Hoshinon ajot tallissa erottuivat siitä, että hän ei koskaan ajanut missään virallisemmassa testissä Williamsin autoa vaan hän ajoi pelkästään Hondan testaajana muutoin Williamsin autoa Japanissa.

    Hoshino oli hankittu sen jälkeen kun Frank Williams oli kieltäytynyt ottamasta Satoru Nakajimaa talliin ja Honda yritti saada vielä kaudeksi 1988 Nakajimaa Williamsille, mutta turhaan. Se maksoi vuoden 1986 lopun kieltäytymisten tavoin ennen pitkää Williamsilta Hondan moottorit. Toisin kuin ääritapauksessa jopa Schlesseriä ja Leesiä ajamaan hakenut Williams ei aikonut käyttää Hoshinoa enää kilpailuissa tai se ainakin olisi ollut aivan vihoviimeinen vaihtoehto. Hoshino tosin oli sen verran kova Japanin ratojen asiantuntija, että ei häntä aivan kaikesta voinut pois sulkea ja moottoritestaajana hän jopa iästään huolimatta oli erinomainen valinta.

    Leesillä ja Hoshinolla tosiaan oli käytännössä vain yhteen kilpailuun kaudella todellinen käyttömahdollisuus joskin Leesin kanssa Frank Williams ja Patrick Head olivat yhteydessä myös Adelaiden kisan ajamisesta kaudella 1987 Mansellin loukkaannuttua, mutta päätyivät mieluummin Riccardo Patreseen kuin edes Jean-Louis Schlesseriin. Osin ongelmana Adelaidessa olisi ollut kummankin ajamattomuus siinä missä Lees tai Hoshino olisivat voineet olla Suzukassa ajamassa mikäli Mansell olisi loukkaantunut kunnolla aiemmin kaudella. Tosin Mansell oli kyllä aikaisemmin loukkaantunut jo ennen Suzukan ulosajoaan Jerezin ulosajoissa, mutta lievemmin.

    Leesin tapauksessa Hoshinoon verrattuna suuri ero oli myös testikaluston erilaisuus. Hoshino ajoi tiettävästi vain pelkästään FW11:sta kun taas Lees sentään hyvin harvoista Euroopan puolenkin isommista testailuista ja sitäkin useammasta promootioajosta huolimatta ehti ajaa niin FW11:sta kuin myös FW11B:tä. Leesin uran tähtihetki testaajana oli ehkä Mansellin ollessa loukkaantuneena ajaa vähän aikaa promootioajoa Mansellin punaisella viitosnumeron omaavalla autolla vaikkakin muutoin Lees käytti yksinomaan joko Nelson Piquetin kuutosautoa tai ilman numeroa olevaa Williamsin testiautoa tai sellaista autoa jossa oli joku virallisen MM-sarjan kuljettajan muu numero käytössä kuin käytössä ollut numero.

  2. #122
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuoden 1981 lopulla Geoff Lees yllätti Lotuksen kakkostestaajana silti tuoreena F2-mestarina Lotuksen testeissä loppuvuodesta kisakuljettajista erityisesti Nigel Mansellin. Elio de Angelis oli ollut tapahtumapaikkana toimineesta Zandvoortista poissa paikalta koska hänet oli asetettu Lotuksella vilttiketjuun tallin johtajuutta vastaan kapinoinnista ja lisäksi myös Alfa Romeon sopimuskohun takia. JPS oli jopa valmis tukemaan Leesin kisapaikkaa kaudeksi 1982 nähtyään Leesin olleen Mansellia nopeampi yllättäen hänen kokemattomuudestaan huolimatta. Lopulta tämä unelma ei kuitenkaan harmittavasti toteutunut.

  3. #123
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Brasilian Interlagosissa pidettiin kaudella 1990 kokonaan uuden radan takia F1:ssä torstaina 22.3.1990 kaksi tunnin mittaista Tutustumisharjoitusta. Ensimmäinen niistä oli sateinen ja toinen taas kuivassa kelissä ajettu. Pitkään oli väitelty radan kunnosta ja kestävyydestä juuri uutuuden takia ja vielä aivan kilpailuviikonlopun kynnykselläkin osa talleista olisi halunnut lähteä varmuuden vuoksi Brasiliassa ajettavaa kilpailua varten Rio de Janeiron radalle, mutta lopulta rata oli valmis ajoissa. Brasilian kilpailua kaudella 1990 ei siis olisi peruttu vaikkakin erikoista kieltämättä olisi ollut hyvinkin myöhään vain mennä samassa maassa sijainneelle toiselle f1-kelpoiselle radalle sinällään.

    Tosin Riossa ei myöskään ollut mitään toista luokkaa ajamassa viikonloppuna. Ensimmäisen Tutustumisharjoituksen aikoja minulla ei ole Martin Donnellyn ja Nigel Mansellin aikoja lukuun ottamatta. Sijoituksia tiedän muutaman myös, mutta en kuljettajien ajamia aikoja. Donnellyn kärkiaika märällä kelillä oli 1.33.587 ja Mansellin toiseksi nopein aika oli 1.33.655. Tutustumisharjoituksessa aamuna ajetun ensimmäisen sellaisen osalta äärimmäisen hyvin sijoittuivat myös kolmanneksi ajanut Derek Warwick, neljänneksi ajanut Eric Bernard Lola-Larroussella ja samoin seitsemänneksi ajanut ja myös Lola-Larroussen kuljettaja Aguri Suzuki.

    Sadekeliin Lotuksen autot soveltuivat erinomaisesti ja kaudella 1990 sadeajoissa Lotuksen auto oli ajoittain todella hyvä ja jopa kärkivauhdissa kuten Brasiliassa, mutta kuivalla kelillä tai korkeintaan kostean radan oloissa Lotuksen auto ei ollut kovinkaan hyvä. Silloin tosin mitä enemmän vettä radalla niin sitä parempi Lotus tuolloin oli radalla. Kuivalla kelillä jo jäännöspiste oli suuri juhlan paikka kaudella mikä kertoi hyvin paljon koko tallin tilasta. Lola-Larroussen autoja taas auttoivat korkeat vaihdevälit Lamborghinin korkean moottorin kiertotehon lisäksi jopa märälläkin kelillä.

    Toisen session osalta löysin vihdoin ja viimein ajat kaikkien kuljettajien osalta pitkän etsinnän jälkeen ja ne tulevat seuraavaan viestiin.

  4. #124
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitetaan tähän siis 22.3.1990 torstaina ajetun Interlagosin kilpailun toinen Tutustumisharjoitus aikoineen päivineen. Kilpailuviikonlopun toisessa sessiossa suurimpina yllättäjinä myös kuivalla kelillä toimivat jo koko kautta ainakin osin erittäin enteilevästi Lola-Larroussen autot kuljettajineen. Myös suomalaisilla oli tuolloin lupaavasti aihetta riemuun kun JJ Lehto ajoi Onyxilla vertailtavankin hyvän ajan. Muutamalla kuljettajalla etenkin häntäpäässä oli jopa parempia aikoja Tutustumisharjoituksessa kuin Esikarsinnassa.

    Lisäksi merkillepantavaa oli Bertrand Gachotin Colonin nopeuden parantuminen heti kun massiivinen Panssarivaunuksi nimitelty auto sai uuden ja edes jotenkin kevyemmän moottorin. Joskin sekin oli edelleen hyvin painava verrattuna muuhun. Viimeinen karmeus oli edelleen hyvin hidas Life-tallin auto jota kuljetti Gary Brabham.

    Talli ei tuntunut herättävän kenessäkään sympatiaa ja edelleen etenkin Brabhamin Stefano Modena ja Gregor Foitek pitivät tallin autoa hengenvaarallisena liikkuvana romukasana jonka Interlagosissa sentään pystyi edes väistämään toisin kuin mitä Phoenixissa olisi kyennyt. Mekaanikot olivat edelleen tallista vailla palkkojaan, mutta lopulta suostuivat vielä silloin tekemään auton peruskorjaukset tai ainakin sen yritykset kun yhden ainoan järkevän aikakierroksen tai pikemminkin jopa sen yrityksen jälkeen auto taas hajosi.

    Tässä kuitenkin ajat toisesta Tutustumisharjoituksesta:

    1 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 01:20,233
    2 Nigel Mansell Iso-Britannia Ferrari-Ferrari 01:21,326
    3 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 01:21,527
    4 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 01:21,735
    5 Aguri Suzuki Japani Larrousse-Lola-Lamborghini 01:21,944
    6 Eric Bernard Ranska Larrousse-Lola-Lamborghini 01:21,965
    7 Pierluigi Martini Italia Minardi-Ford 01:22,181
    8 Philippe Alliot Ranska Ligier-Lamborghini 01:22,183
    9 Stefano Modena Italia Brabham-Judd 01:22,371
    10 Derek Warwick Iso-Britannia Lotus-Lamborghini 01:22,630
    11 Jean Alesi Ranska Tyrrell-Ford 01:22,903
    12 Thierry Boutsen Belgia Williams-Renault 01:22,927
    13 JJ Lehto Suomi Onyx-Ford 01:22,947
    14 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 01:23,092
    15 Alessandro Nannini Italia Benetton-Ford 01:23,277
    16 Stefan Johansson Ruotsi Onyx-Ford 01:23,399
    17 Michele Alboreto Italia Arrows-Ford 01:23,415
    18 Yannick Dalmas Ranska AGS-Ford 01:23,466
    19 Satoru Nakajima Japani Tyrrell-Ford 01:24,010
    20 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Judd 01:24,121
    21 Martin Donnelly Iso-Britannia Lotus-Lamborghini 01:24,239
    22 Gabriele Tarquini Italia AGS-Ford 01:24,906
    23 Nicola Larini Italia Ligier-Lamborghini 01:24,305
    24 Andrea de Cesaris Italia Dallara-Ford 01:24,379
    25 Gregor Foitek Sveitsi Brabham-Judd 01:24,724
    26 Gianni Morbidelli Italia Dallara-Ford 01:25,465
    27 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 01:25,475
    28 Alex Caffi Italia Arrows-Ford 01:25,592
    29 Paolo Barilla Italia Minardi-Ford 01:26,019
    30 Claudio Langes Italia EuroBrun-Judd 01:26,582
    31 Roberto Moreno Brasilia EuroBrun-Judd 01:27,325
    32 Ivan Capelli Italia Leyton House-Judd 01:24,471
    33 Oliver Grouillard Ranska Osella-Ford 01:31,643
    34 Bertrand Gachot Belgia Coloni-Subaru 01:35,740
    35 Gary Brabham Australia Life-Life 02:01,801

    Kilpailusta olisivat karsiutuneet alustavasti noilla ajoilla Riccardo Patrese, Alex Caffi, Paolo Barilla ja Claudio Langes. Aika-ajoon taas eivät olisi päässeet Esikarsinnan kautta noilla ajoilla sinällään Roberto Moreno, Ivan Capelli, Olivier Grouillard, Bertrand Gachot ja Gary Brabham. Toisaalta taas Esikarsinnassa olivat kuitenkin mukana lähtökohtaisesti tietyt kuljettajat ja loput 30 kuljettajaa olivat sinällään etuoikeutettuja suoraan aika-ajoihin.
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 17.03.2015 17:49.

  5. #125
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Argentiinan Buenos Airesissa ajettiin 6.4.1995 torstaina kaksi erillistä Tutustumisharjoitusta koska kyseessä oli kokonaan uusi rata tai oikeammin Argentiinassa ei vain ollut ajettu sitten kauden 1981 jälkeen lainkaan. Ajajat valittivat radasta erittäin paljon sillä se oli likainen, hirvittävän röykkyinen ja ennen kaikkea kauhean syherö ajettavaksi. Lisäksi se söi ainakin alustavasti valtavan paljon myös renkaita.

    Buenos Airesista minulla ei ole tallessa toisen Tutustumisharjoituksen aikoja, mutta ensimmäisen ja ainoan järkevän kuivan kelin session ajalta ennen sunnuntain kilpailua olleelta aikajaksolta on tallessa. Tämän session, seuraavan session ja muutenkin päivän jälkitunnelmissa myös Carlos Reutemann itse ajoi Ferrarin edelliskauden autolla näytöstä yleisölle. Laitan tähän siis Buenos Airesin ensimmäisen Tutustumisharjoituksen tuloksia aikoineen.

    Tässä ne tulevat:

    1. Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1.35.187

    2. David Coulthard Iso-Britannia Williams-Renault 1.35.515

    3. Gerhard Berger Itävalta Ferrari-Ferrari 1.35.630

    4. Mika Salo Suomi Tyrrell-Yamaha 1.35.960

    5. Johnny Herbert Iso-Britannia Benetton-Renault 1.36.036

    6. Heinz-Harald Frentzen Saksa Sauber-Ford 1.36.104

    7. Michael Schumacher Saksa Benetton-Renault 1.36.222

    8. Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1.36.637

    9. Mika Häkkinen Suomi McLaren-Mercedes 1.36.720

    10. Eddie Irvine Iso-Britannia Jordan-Peugeot 1.36.819

    11. Mark Blundell Iso-Britannia McLaren-Mercedes 1.37.192

    12. Ukyo Katayama Japani Tyrrell-Yamaha 1.37.376

    13. Gianni Morbidelli Italia Footwork-Hart 1.37.584

    14. Pierluigi Martini Italia Minardi-Ford 1.38.140

    15. Karl Wendlinger Itävalta Sauber-Ford 1.39.213

    16. Olivier Panis Ranska Ligier-Mugen-Honda 1.39.612

    17. Luca Badoer Italia Minardi-Ford 1.40.122

    18. Roberto Moreno Brasilia Forti-Ford 1.41.314

    19. Rubens Barrichello Brasilia Jordan-Peugeot 1.42.056

    20. Bertrand Gachot Belgia Pacific-Ford 1.43.160

    21. Aguri Suzuki Japani Ligier-Mugen-Honda 1.43.543

    22. Taki Inoue Japani Footwork-Hart 1.46.733

    23. Pedro Diniz Brasilia Forti-Ford 1.47.354

    24. Domenico Mimmo Schiattarella Italia Simtek-Ford 1.56.471

    25. Andrea Montermini Italia Pacific-Ford 2.14.306

    26. Jos Verstappen Hollanti Simtek-Ford Ei aikaa

    Ensimmäisessä Tutustumisharjoituksessa Domenico Mimmo Schiattarella, Andrea Montermini ja Jos Verstappen kärsivät enemmän tai vähemmän myös teknisistä vaikeuksista. Verstappen ei päässyt lainkaan edes radalle session aikana. Suomalaisittain etenkin Mika Salolla tuntui olevan alkukaudesta 1995 todella kova noste päällä kisoissa. Omanlaisensa huippuajo oli myös Fortin Roberto Morenolta Tutustumisharjoituksessa.

  6. #126
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    San Marinon Grand Prix 1995 Imolan radalla oli viikonloppuna erittäin alakuloinen erityisesti saavuttaessa sinne ja vasta kaiken päätyttyä sunnuntaina 30.4.1995 Damon Hillin voittoon oli edes jotakin kunnollista iloa havaittavissa. Kyseessä oli kilpailuviikonloppunsa osalta ymmärrettävästi Imolan 1994 synkkä vuosikerta taustalla. Edelliskauden kilpailuviikonloppuna Imolassa oli menehtynyt kaksi kuljettajaa, yksi kuljettaja loukkaantunut hengenvaarallisesti ja 13 muuta ihmistä loukkaantunut kaikkiaan kilpailuviikonlopun aikana.

    Ayrton Senna ja Roland Ratzenberger menehtyivät ja Rubens Barrichellon elämä oli päättyä perjantain kolarissa. 13 ihmistä loukkaantui sunnuntain kisan aikana joista 7 katsojaa loukkaantui Pedro Lamyn ja JJ Lehdon autonromuista ja 6 mekaanikkoa loukkaantui varikolla Michele Alboreton varikkokäynnin yhteydessä irronneesta pyörästä ja auton pienistä hiilikuidun ja tukivarren kappaleista.

    Imolan rataa uudistettiin merkittävästi hyvin pitkälti turvallisuuden takia ja turvallisuuden maksimoinniksi kilpailuviikonloppu aloitettiin vuoden 1995 kilpailun osalta jo torstaina ajamalla jälleen kaksi tunnin mittaista Tutustumisharjoitusta joiden pitämiselle ainoa varsinainen järkevä perustelu oli nimenomaan vain turvallisuus.

    Yleensä kun Tutustumisharjoituksia ei enää 1990-luvulla normaalisti myönnetty mitenkään vanhoille tutuille radoille joskin äärimmäisen merkittävien muutosten ollessa kyseessä sellaista voitiin pyytää ja tarvittaessa myöskin myöntää.

    Imolassa ajettiin siis 27.4.1995 kaksi tunnin mittaista Tutustumisharjoitusta. Niistä ensimmäisen aikoja minulla ei valitettavasti ole tallessa, mutta toisen ajat ovat tallessa. Laitan tähän siis 27.4.1995 ajetun toisen Tutustumisharjoituksen ajat.

    Tässä ne tulevat:

    1. Jean Alesi Ranska Ferrrari-Ferrari 1.30.081

    2. David Coulthard Iso-Britannia Williams-Renault 1.30.448

    3. Michael Schumacher Saksa Benetton-Renault 1.31.110

    4. Gerhard Berger Itävalta Ferrari-Ferrari 1.31.322

    5. Mika Häkkinen Suomi McLaren-Mercedes 1.31.827

    6. Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1.32.228

    7. Johnny Herbert Iso-Britannia Benetton-Renault 1.32.292

    8. Nigel Mansell Iso-Britannia McLaren-Mercedes 1.32.597

    9. Gianni Morbidelli Italia Footwork-Hart 1.32.608

    10. Eddie Irvine Iso-Britannia Jordan-Peugeot 1.32.976

    11. Rubens Barrichello Brasilia Jordan-Peugeot 1.33.370

    12. Olivier Panis Ranska Ligier-Mugen-Honda 1.34.001

    13 Heinz-Harald Frentzen Saksa Sauber-Ford 1.34.129

    14. Ukyo Katayama Japani Tyrrell-Yamaha 1.34.543

    15. Aguri Suzuki Japani Ligier-Mugen-Honda 1.35.203

    16. Pierluigi Martini Italia Minardi-Ford 1.35.286

    17. Jos Verstappen Hollanti Simtek-Ford 1.35.628

    18. Mika Salo Suomi Tyrrell-Yamaha 1.35.951

    19. Luca Badoer Italia Minardi-Ford 1.36.448

    20. Karl Wendlinger Itävalta Sauber-Ford 1.36.806

    21. Bertrand Gachot Belgia Pacific-Ford 1.39.389

    22. Roberto Moreno Brasilia Forti-Ford 1.39.414

    23. Pedro Diniz Brasilia Forti-Ford 1.39.765

    24. Domenico Mimmo Schiattarella Italia Simtek-Ford 1.40.665

    25. Taki Inoue Japani Footwork-Hart 1.47.316

    26. Andrea Montermini Italia Pacific-Ford Ei aikaa

    Tutumisharjoituksessa teknisiä ongelmia oli Taki Inouella ja Andrea Monterminilla. Montermini ei saanut edes aikaa lainkaan. Jos Verstappenin suoritus Simtekillä oli todella hyvä auton tilaan nähden yleensä.

  7. #127
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Talvikauden 1991 kuumimpia nimiä testikaudella etenkin promootiotestaajista oli ainakin Michael Andretti. 28.1.1991 hän allekirjoitti lähtökohtaisen yhden vuoden sopimuksen ja kahden vuoden option jonka tavoitteena oli tehdä Andrettista varsinainen McLarenin testikuljettaja ja vielä erillisellä lisäoptiolla vuodesta 1995 eteenpäin McLarenin kisakuljettaja. Ensimmäistä kertaa ja muutenkin erittäin harvoista promootioajoistaan Andretti teki kaudella 1991 ainakin 4.2.1991 ajetuissa Estorilin testeissä.

  8. #128
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    1.2.1991 tapahtui pieniä, mutta silti erittäin historiallisia asioita F1:ssä. Damon Hill sai nimittäin Williamsin testikuljettajan paikan kaudelle 1991.

  9. #129
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    2.4.1991 Benettonilla oli pientä viivytystä uuden automallinsa tulossa. Siten talli ilmoitti, että se ajaa Imolan Suurtesteissä 5.4.1991 ainakin vielä kerran siinä vaiheessa edelliskauden malliin pohjautuvalla B190B-automallilla.

  10. #130
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    5.4.1991 Imolan Suurtesti osoittautui jonkin verran pienemmäksi ja jopa hyvinkin pieneksi koska alueella oli hyvin viileää, useat tallit kuljettajineen halusivat testata omilla radoillaan ja kaikilla talleilla ei ollut varaa testata. Ja jotkut nimikuljettajat jättäytyivät testistä muista syistä pois tai eivät vain yksinkertaisesti ajaneet testissä. Tässä testissä Damon Hill debytoi lopullisesti kunnollisena testinimenä ja herätti kehuja ainakin tarkoissa asiantuntijapiireissä jos ei sitten missään muissa.

    Tässä testien aikoja niihin osallistuneiden kuljettajien osalta:

    1 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:24.517
    2 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:25.372
    3 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:26.067
    4 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1:26.681
    5 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:27.199
    6 Emanuele Pirro Italia Dallara-Judd 1:27.281
    7 Stefano Modena Italia Tyrrell-Honda 1:27.503
    8 Pierluigi Martini Italia Minardi-Ferrari 1:27.642
    9 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 1:28.757
    10 Nicola Larini Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1:28.886
    11 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:28.918
    12 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:29.230
    13 Mark Blundell Iso-Britannia Brabham-Yamaha 1.29.681

  11. #131
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Huhtikuu 1991 oli F1:n testijaksolle yleensäkin vaikeaa aikaa. Vaikeat olosuhteet varsinkin Imolan radalla vaikeuttivat Suurtestien läpivientiä, testivuoroja jouduttiin perumaan ja alun perin Imolassa piti ajaa paljon suunnitellumminkin testejä enemmänkin, mutta Imolan radan erittäinkin kylmät olosuhteet ja monet muutkin asiat rajoittivat testaustyötä. 17.4.1991 Imolassa päästiin sentään ajamaan uudet Suurtestit ja tällä kertaa autoja kuljettajineen olikin paikan päällä paljon enemmän. Nyt debytoi ensimmäistä kertaa radalla Benettoninkin varsinainen kauden 1991 menopeli eli B191.

    Williamsilla vuorostaan Nigel Mansell palasi Damon Hillin sijaan ajamaan ja Dallaralla JJ Lehto meni myös ajamaan Suurtesteihin jotka järjestettiin sinä päivänä. Footworkin uusi auto ei oikein Alex Caffin ajamana toiminut vaikka hän ei sentään ollut testien hitain. Aluksi piti Imolaan tulla Perry McCarthykin, mutta lopulta Footwork-talli päätti lopulta toisin. Siten McCarthya ei näkynyt Imolassa Suurtesteissä.

    Tässä kuitenkin tuolloin ajettuja testien aikoja:

    1 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:26.000
    2 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:26.400
    3 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:26.700
    4 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:26.705
    5 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:27.700
    6 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:27.710
    7 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 1:28.600
    8 Stefano Modena Italia Tyrrell-Honda 1:28.615
    9 JJ Lehto Suomi Dallara-Judd 1:28.800
    10 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:29.300
    11 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:29.400
    12 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:29.700
    13 Gianni Morbidelli Italia Minardi-Ferrari 1:29.800
    14 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1:30.400
    15 Ivan Capelli Italia Leyton House-Ilmor 1:31.500
    16 Bertrand Gachot Belgia Jordan-Ford 1:31.520
    17 Alex Caffi Italia Footwork-Porsche 1:31.900
    18 Satoru Nakajima Japani Tyrrell-Honda 1:32.400
    19 Nicola Larini Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1.33.000
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 25.09.2015 17:09.

  12. #132
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Brabham-talli debytoi tavallaan vuonna 1991 oman kautensa osalta uudella autolla 19.4.1991 Martin Brundlen ajettua BT60Y-automallilla pienen testin Silverstonessa. Samaan aikaan Imolan Suurtestit jouduttiin lopettamaan kesken kaiken huonon sään takia käytännössä kahden päivän odottelun jälkeen. Jean Alesi ajoi nopeimman tynkätestin ajan ajalla 1.22.895. Tämän jälkeen Imolaa haittasi käytännössä aina kisaviikonlopulle asti huono sää ja jopa lumisadettakin radalle ripotteli. Italiassa todella oli vuonna 1991 varsinkin huhtikuun aikoihin epätavallisenkin kylmää italialaisella mittapuulla.

  13. #133
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Huolimatta surkeasta säästä Imolan radalla Footwork-talli halusi vuonna 1991 epätoivoisesti saada oman automallinsa vuoden 1991 osalta toimimaan. Michele Alboreto sai mennä testaamaan 22.4.1991 Imolan radalle kun talli ei edelleenkään halunnut antaa ajovuoroa Perry McCarthylle. Alboretolle ajosta oli muodostua hyvinkin paha sillä hän kolaroi rajusti autolla Tamburellossa jossa kolarivauhtia oli 268 kilometriä tunnissa ainakin ellei enemmänkin. Suurimmillaan melkein 300 kilometriä tunnissa vauhtia oli. Rajun näköisestä onnettomuudesta johtuen Alboreto tunsi kipua selässään ja lääkintähenkilökunta jouduttiin kutsumaan paikalle. Onnettomuudesta Alboreto selvisi vain 10 tikillä. Ja oli lopulta kunnossa ajamaan Footworkia. Siten McCarthylle ei auennut paikkaa Imolaan.

  14. #134
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    13.6.1991 McLaren oli ollut huolissaan aiemmin Ayrton Sennan loukkaantumisesta vesihiihdossa. Senna tarvitsi 10 tikkiä takaraivoonsa, mutta oli lopulta muutoin kunnossa pahannäköisestä tilanteesta huolimatta. Mikäli Senna olisi joutunut jättämään Meksikon kilpailun väliin niin tallin autoa olisi melkoisen suurella todennäköisyydellä ajanut joko nuori Allan McNish tai sitten Jonathan Palmer joskin vuoden 1990 jälkeen Palmer oli muuttunut McLarenilla enemmän promootiotestaajaksi kuin jatkanut varsinaista pääsääntöistä testikuljettajan työtään. Perry McCarthy oli myös onneton Footworkilla siitä syystä, että häntä ei ajatettu kisoissa vaan mieluummin ruotsalaista Stefan Johanssonia.

  15. #135
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuoden 1991 kesäkuussa jännittävään ja heinäkuussa tuolloin ajettavaan Silverstonen uuden radan kilpailuun valmistauduttiin luottavaisesti. FOCA yhdessä FISA:n kanssa antoivat jo ennakolta pitkään hyvissä ajoin sovitun luvan Goodyearille ajattaa kaikkia Goodyearin renkaita käyttävien tallien yhteinen rengastesti Silverstonen uudella radalla.

    Silverstonen radan Suurtestien myöntölupaperusteelle toimi myös se, että talvikauden 1991 jälkeen Silverstonessa oli ajettu melko vähän testiä kaikkiaankin keskellä kilpailukautta verrattuna aiempiin vuosiin ja tietenkin radan ollessa uusi jokainen ajotilaisuus haluttiin käyttää hyväksi. Ja tietenkin Ranskan Grand Prix uudella Magny-Coursin radalla lähestyi joten jokainen ajokilometri haluttiin hyväksi myös käyttää.

    Goodyearin rengastestien osalta kilpailutestien aikana nähtiin Silverstonen Suurtesteissä kolmen päivän aikana paljon eri kuljettajia ja etenkin testikuljettajilla oli harvinainen tilaisuus ajaa tavallisten kilpakuljettajien rinnalla. Promootioajajiakin esiintyi mukana. Toisaalta varsinaiset oikeat Suurtestin mitat täytetiin vasta testien osalta viimeisenä testipäivänä.

    Lisäksi jonkin verran tietenkin kaikkia lajin ystäviä harmitti se, että Pirellin renkaita käyttäneet tallit eivät päässeet paikan päälle jolloin aivan kaikkia talleja ei nähty radalla kuljettajineen eikä reilua vertailua heihin voinut siten tehdä. Suomalaisittain ei siten voitu verrata Mika Häkkisen ja JJ Lehdon ajoja toisiinsa nähden.

    Tuohon aikaan Suomessa valmistauduttiin tai vietettiinkin jo tuolloisen mittakaavan mukaan viimeistä positiivista juhannusta vähään aikaan koska jo kesäkuussa 1991 Suomessa oli jonkin verran mielet pahoittuneet tulevasta lamasta vaikka vielä tuolloin yritettiinkin vielä luulla asiaa vain taantumaksi huolimatta yli kaksi kertaa kovemmista työttömyyslukemista kuin vielä vuonna 1990 oli ollutkaan.

    24.6.1991 Suurtestien ensimmäisenä päivänä tapahtui myös uutispommi kun Footwork ilmoitti luopuvansa kovalla rahalla ostamistaan Porschen koneista ja ilman todella suurta näyttöä siirtyvänsä välittömästi vuodesta 1992 eteenpäin Fordin koneisiin. Pahimmassa tapauksessa arveltiin luovuttavan Porschen moottoreista jo keskelläkin kautta 1991.

    Edelliskaudenkin entistä Arrowsin autoa talli harkitsi käyttöön koska vuoden 1991 automalli oli ajoittain todella huono. Toisaalta taas Concorde-sopimuksen syyt ja muutenkin yleinen mediahuomio rajoitti sitä asiaa tehtäväksi. Tallissa kiehui myös Alex Caffin ja Perry McCarthyn osalta. Caffi olisi halunnut ajaa, mutta hän ei saanut ajaa ja McCarthykin vaati ajovuoroja enemmän kuin oli saanut.

    Myöhemmin molemmat toki saivat ajaa Suurtestissä sen kestäessä. Caffi ilmoitti tuolloin myös olevansa valmis Ranskan kisaan, mutta talli ei halunnut kuunnella häntä asiasta ja se synnytti vakavia jännitteitä tallissa. Suomalaisia ilostutti myös Mika Häkkisen Lotuksella ajama viitospaikka testeissä joskin väistämättä Häkkisen sijoitusta auttoi myös ensimmäisen ajopäivän kuljettajien vähäinen määrä radalla.

    Tässä 24.6.1991 maanantaina ajettuja Silverstonen Goodyearin Suurtestin tuloksia ensimmäisen ajopäivän osalta:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:24.880
    2 Allan McNish Iso-Britannia McLaren-Honda 1:28.260
    3 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:28.610
    4 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:29.950
    5 Mika Häkkinen Suomi Lotus-Judd 1:30.120
    6 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:31.460
    7 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:32.820
    8 Ivan Capelli Italia Leyton House-Ilmor 1:33.750
    9 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1:33.980
    10 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1:34.190
    11 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:35.520
    12 Emmanuele Collard Ranska Ligier-Lamborghini 1:46.060
    13 Olivier Grouillard Ranska Fondmetal-Ford 1:53.110
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 25.09.2015 18:40.

  16. #136
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    25.6.1991 ajettiin Silverstonessa sen uudella radalla Goodyearin renkaita käyttävien tallien Silverstonen Suurtestien toinen testipäivä. Testipäivän yllätysuutinen oli Martin Donnellyn ensimmäinen istuminen Lotuksen ratissa karmean vuoden 1990 Espanjan Grand Prixin kilpailuviikonlopun onnettomuutensa jälkeen. Donnelly käväisi istumassa Lotuksen autossa ja muutoin istui lähinnä katsomossa. Hänelle oli annettu vammojensa takia aikaa Lotukselta vuoteen 1992 saakka jatkaa aiempaa normaalia kilpailusopimustaan. Muussa tapauksessa hän saisi käytännössä lähteä toiseen talliin.

    Lisäksi hänelle oli tarjottu paikkaa Jordaniltakin huhujen mukaan ja myöhemmin Donnelly oikeasti tavoitteli Jordaninkin ajopaikkaa, mutta tuolloin sanoi ehdottomasti pysyvänsä Lotuksella. Imolan 1991 jälkeen Donnellyn lopullista ajokuntoa oli arvuuteltu ja tuona päivänä käytännössä vahvistui se, että Donnelly ei pysty ajamaan mitenkään kaudella 1991 enää F1:ssä ilman jotakin todella suurta ihmeparantumista.

    Häneltä oli jo jäänyt väliin hänelle alun perin suunnitelmissa olleet Imola, Monaco, Montreal ja Mexico City väliin ja tällä välin Julian Bailey oli ajanut ensin normaalistikin jo vahvistetut Phoenixin ja Interlagosin kilpailut ja lisäksi myöhemmin Donnellyn poisjäännin jatkumisen takia Imolan ja Monaconkin. Bailey oli joutunut yllättäen lähtemään Lotukselta 28.5.1991 kesken kauden pois eikä lopullista vuoden 1991 kuvaa katsoen myöhemmin enää palannut vaikka tuolloin Baileyta vielä ajateltiinkin nähtävän varsinkin niissä kisoissa joissa Johnny Herbert ei ajaisi.

    Herbert oli ajanut testiä yksinään odotellessaan ja saanut hieman yllättäen ajaakin Montrealissa ja Mexico Cityssä. Se oli hyvä uutinen Johnny Herbertille joka oli muutoin ajanut talvikaudella testiä ensin Julian Baileyn kanssa ja myöhemmin yksinään kaudella 1991 Lotuksella testiä. Suurtestien toisena päivänäkin monia kuljettajia puuttui vielä ajamasta niissä aikaa. Mika Häkkisellä toinen Suurtestien ajopäivä ei sujunut mitenkään erityisen hyvin ja se oli harmi etenkin kun ajajia ei vieläkään ollut radalla paljon ja siinä olisi voinut olla hyvä näytönpaikka. Sitä vastoin Damon Hill sai Williamsilta harvinaislaatuisen tilaisuuden ajaa Suurtestiä ja hyvin myös ajoikin kokemukseensa nähden!

    Tässä kuitenkin 25.6.1991 tiistaina ajettuja Silverstonen Suurtestien toisen päivän tuloksia:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:26.170
    2 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:27.310
    3 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:27.630
    4 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:28.020
    5 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:28.380
    6 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1:30.090
    7 Allan McNish McLaren-Honda 1:30.220
    8 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:30.490
    9 Emmanuele Collard Ranska Ligier-Lamborghini 1:31.070
    10 Mika Häkkinen Suomi Lotus-Judd 1:31.190
    11 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:31.270
    12 Andrea Montermini Italia Ferrari-Ferrari 1:31.330
    13 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:32.050
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 25.09.2015 18:44.

  17. #137
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    26.6.1991 ajettiin Silverstonen Suurtestien viimeinen ja kolmas päivä keskiviikkona. Viimeisenä testipäivänä nähtiin lukuisa määrä myös testikuljettajia ja promootiokuljettajia joilla ajaminen varsinkaan jälkimmäisten osalta ei ollut järin kehuttavaa. Suurin kohunimi eli Michael Andretti ei ajanut kovinkaan kaksisesti joskin Andrettin osalta oli kyse lähinnä ensimmäistä vakavaa testiä yleensäkin ajavasta kuljettajasta. Footwork ajoi vielä Suurtesteissä Porschen moottoreilla vaikka valmistautuikin käyttämään Fordin koneita Magny-Coursin radalla Ranskassa ajettavaa kilpailua varten.

    Tässä kuitenkin aikoja 26.6.1991 ajettujen Silverstonen Suurtestien päätöspäivän osalta:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:22.210
    2 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:24.010
    3 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:24.060
    4 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:24.920
    5 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1:25.730
    6 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:26.390
    7 Allan McNish McLaren-Honda 1:26.480
    8 Ivan Capelli Italia Leyton House-Ilmor 1:26.790
    9 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:26.870
    10 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:27.060
    11 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:27.430
    12 Olivier Grouillard Ranska Fondmetal-Ford 1:27.470
    13 Johnny Herbert Iso-Britannia Lotus-Judd 1:28.150
    14 Bertrand Gachot Belgia Jordan-Ford 1:28.490
    15 Mika Häkkinen Suomi Lotus-Judd 1:28.710
    16 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:28.970
    17 Michele Alboreto Italia Footwork-Porsche 1:29.030
    18 Aguri Suzuki Japani Lola-Larrousse-Ford 1:29.100
    19 Eric Bernard Ranska Lola-Larrousse-Ford 1:29.160
    20 Emmanuele Collard Ranska Ligier-Lamborghini 1:29.180
    21 Andrea Montermini Italia Ferrari-Ferrari 1:30.080
    22 Alex Caffi Italia Footwork-Porsche 1:30.300
    23 Perry McCarthy Iso-Britannia Footwork-Porsche 1:30.600
    24 Stefan Johansson Ruotsi Footwork-Porsche 1:30.860
    25 Gabriele Tarquini Italia AGS-Ford 1:32.860
    26 Fabrizio Barbazza Italia AGS-Ford 1.33.000
    27 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1.33.500
    28 Pierluigi Martini Italia Minardi-Ferrari 1.34.000
    29 Gianni Morbidelli Italia Minardi-Ferrari 1.34.790
    30 Marco Apicella Italia Minardi-Ferrari 1.35.000
    31 Nicola Larini Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1.35.180
    32 Eric van de Poele Belgia Modena-Lambo-Lamborghini 1.36.080
    33 Mauro Baldi Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1.36.300
    34 Alessandro Alex Zanardi Italia Jordan-Ford 1.30.500
    35 Jonathan Palmer Iso-Britannia McLaren-Honda 1.30.600
    36 Michael Andretti Yhdysvallat McLaren-Honda 1.31.860
    37 Pedro Chaves Portugali Coloni-Ford 1.40.000
    38 Marco Greco Brasilia Fondmetal-Ford 1.50.000

  18. #138
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuonna 1991 heinäkuussa seuraava Suurtesti kilpailukaudella oli Hockenheimin radalla. Tosin jälleen jonkin verran tiimejä oli kuljettajineen poissa niistä ja siten Suurtestin maine ainakin osin romuttui. Ongelmana oli myös se, että ne olivat kolme päivää kestävät ja siltikään kaikkia talleja ei kiinnostanut tuoda kuljettajia paikan päälle. Lotuksella saksalainen Michael Bartels sai korvata Johnny Herbertin tällä kertaa uutena tilapäisenä kuljettajana koska talli ei päässyt sopimukseen tuolloin toistaiseksi Julian Baileyn kanssa maksusummista kisoihin.

    Tosin Lotus oli jo aikaisemminkin aloittanut neuvottelut Bartelsin kanssa sillä Lotus metsästi saksalaisia sponsoreita ja Bartelsille oli luonnosteltu jo pitkään ainakin Saksan osakilpailussa ajoa muutenkin kaudella 1991. Sittemmin Bartels sai ajaa useammassakin kilpailussa kuin vain yhdessä kilpailussa kaudella 1991 koska Lotus ja Julian Bailey eivät päässeet ajojen jatkumisesta sopimukseen lopulta ollenkaan ja koska Martin Donnelly vietti edelleen toipumislomaansa. Ja Herbert tietenkin jatkoi muita autourheilusarjoja jolloin Lotuksella ajaminen ei käynyt päinsä.

    Saksalaisista kuljettajista Bartelsin valitseminen oli sikäli mielenkiintoista, että aikaisemmin talvikaudella 1990-1991 Lotukselle ehdolle oli myös ollut Bernd Schneider. Schneider tosin toivoi yhä jonkinlaista paikkaa Jordanilta joskin jo aiemmin kesäkuussa 1991 käytännössä tämä paikka oli mennyttä kun aiemmin vain erittäin vähän testiä ajanut italialainen Alessandro Alex Zanardi sai ajaa tuolloin ensimmäisen Suurtestinsä Silverstonen radalla Englannissa. Se kertoi Jordanin panostuksesta häneen. Ja se taas ei sopinut Schneiderille.

    Ja mielenkiintoisena kohtalonoikkuna muuan nuori Michael Schumacher olisi vähän paremmalla tuurilla ja rahallisella panostuksella olla ajamassa vaikka Lotuksella uransa ensimmäistä kilpailua kotiyleisönsä edessä mikä totta puhuen olikin tavoitteena kulissien takana muutaman muunkin eri tallin kanssa tuolloin kuitenkaan onnistumatta.

    Tässä kuitenkin aikoja Hockenheimin Suurtestien ensimmäiseltä päivältä keskiviikkona 17.7.1991:

    1 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:43.860
    2 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:45.340
    3 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:45.350
    4 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:45.570
    5 Stefano Modena Italia Tyrrell-Honda 1:45.960
    6 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:46.340
    7 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 1:46.390
    8 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:46.550
    9 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1:46.720
    10 Emanuele Pirro Italia Dallara-Judd 1:47.820
    11 Mark Blundell Iso-Britannia Brabham-Yamaha 1:47.825
    12 Michael Bartels Saksa Lotus-Judd 1:48.150
    13 Mika Hakkinen Suomi Lotus-Judd 1:48.590
    14 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:48.640

  19. #139
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Tässä Hockenheimin Suurtestien toisen päivän aikoja vuodelta 1991. Footworkilla oli tuolloin isoja ongelmia koska Alex Caffi uhkasi haastaa Footworkin oikeuteen ja paikan päällä vielä Hockenheimissa tuolloin oli Stefan Johansson. Lotuksen Mika Häkkinen ja Michael Bartels eivät testanneet lainkaan toisena testipäivänä.

    Ajat ovat toiselta ajopäivältä torstailta 18.7.1991:

    1 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:39.530
    2 Roberto Moreno Brasilia Benetton-Ford 1:41.720
    3 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:42.440
    4 Emanuele Pirro Italia Dallara-Judd 1:42.550
    5 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:42.610
    6 Stefano Modena Italia Tyrrell-Honda 1:43.370
    7 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:43.540
    8 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:44.080
    9 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:44.200
    10 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:44.250
    11 Nicola Larini Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1:44.360
    12 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:45.180
    13 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1:45.290
    14 Michele Alboreto Italia Footwork-Ford 1:45.840

  20. #140
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitetaan sitten vielä perjantaina 19.7.1991 ajettujen Hockenheimin Suurtestien tulokset. Mika Häkkinen ei päässyt ajamaan teknisten ongelmien vuoksi lainkaan verrattuna edellisen päivän selvään muuhun ulosjäämiseen verrattuna.

    Michael Bartels sen sijaan pääsi ajamaan Hockenheimin Suurtestien päätöspäivälle. Päätöspäivänä Ayrton Senna loukkaantui rajussa ulosajossa joskin kuitenkin toipui vuorokauden ehdottoman levon ja sairaalahoidon jälkeen ennen pitkää ajokuntoon myös varsinaista Hockenheimin kilpailua ajatellen. Muutoin hänen ajopaikkansa olisi ottanut Allan McNish tai Jonathan Palmer melko todennäköisesti McLarenin promootioajajista.

    Tässä kuitenkin ajat Hockenheimin Suurtestien päätöspäivältä:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:38.960
    2 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda´1:39.930
    3 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:40.630
    4 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:43.380
    5 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1:43.440
    6 Satoru Nakajima Japani Tyrrell-Honda 1:43.530
    7 Olivier Grouillard Ranska Fondmetal-Ford 1:44.150
    8 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:44.220
    9 Martin Brundle Iso-Britannia Brabham-Yamaha 1:44.660
    10 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:44.730
    11 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 1:44.850
    12 Emanuele Pirro Italia Dallara-Judd 1:45.220
    13 Michael Bartels Saksa Lotus-Judd 1:45.670
    14 Gabriele Tarquini Italia AGS-Ford 1:46.030

  21. #141
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    25.7.1991 torstaina Stefan Johansson sai kuulla, että hän ei voi enää ajaa Footworkilla kaudella 1991 koska Alex Caffi sai varsin viime tingassa tahtonsa läpi ajaa Footworkia vuoden 1991 sopimuksensa mukaisesti loppuun asti. Johansson oli ollut paikan päällä Hockenheimissa kun tieto oli tullut ilmi. Johanssonilla alkoivat vielä neuvottelut muiden tallien käytännössä vaikka käytännössä ruotsalainen joutui pikkuhiljaa ahtaalle uransa kanssa. Ja ennen pitkää Johansson joutuikin huomaamaan uransa ainakin F1:ssä olevan ohi.

  22. #142
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    2.10.1991 Goodyearin pyynnöstä Portugalin Estorilin radalla valmistauduttiin ajamaan Goodyearin renkaiden osalta Suurtestejä. Suurtestit osoittautuivat jälleen hyvin vähäisiksi varsinkin ajajamääriensä ja tallimääriensä perusteella. Tässä Suurtestissä Gianni Morbidelli ajoi Ferraria ja Emanuele Pirro pitkästä aikaa peräti McLareniakin promootiomielessä huolimatta sopimuksestaan Dallaran kanssa. Tässä Suurtestissä lisäksi Michael Andretti ajoi promootiotestiä McLarenille ennen paluutaan Yhdysvaltoihin jatkamaan IndyCar-kauttaan. Damon Hill jatkoi normaaleja testikuljettajan ajojaan Estorilissa.

    Tässä aikoja keskiviikkona 2.10.1991 ajetusta Suurtestistä:

    1 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1.16.180
    2 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1.17.060
    3 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1.17.170
    4 Gianni Morbidelli Italia Ferrari-Ferrari 1.17.220
    5 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1.17.440
    6 Emanuele Pirro Italia McLaren-Honda 1.18.880
    7 Michael Andretti Yhdysvallat McLaren-Honda 1.20.000

  23. #143
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    3.10.1991 jatkettiin Estorilissa Goodyearin renkaiden osalta ajettavia Suurtestejä. McLarenin promootioajaja Michael Andretti joutui torstaina lähtemään takaisin Yhdysvaltoihin ajamaan IndyCar-sarjaa ja siten Ayrton Sennan kieltäydyttyä ajamasta tuolloin Suurtesteissä promootiokuljettajana McLarenilla nähtiin vierailevana tähtenä ja yleensäkin McLarenia ensimmäistä kertaa urallaan Brabhamia normaalisti ajanut Mark Blundell.

    Tämä oli omiaan herättämään myöhempiä keskusteluja Mark Blundellin siirtymisestä McLarenille testikuljettajaksi vuotta 1992 varten ja lopultahan Blundellista tulikin McLarenin testikuljettaja kaudelle 1992 yhdessä Allan McNishin ja Jonathan Palmerin kanssa jokseenkin Palmerin virka oli mennyt jo enemmän promootiopuolelle vuonna 1992 vielä vuotta 1991 selvemmin ja McNishin asema oli pienentynyt huomattavasti jolloin mies oli enemmän kakkostestaaja tallissa vuosiin 1990 ja 1991 verrattuna.

    Promootioajoja huolimatta Dallaran sopimuksestaan jatkoi McLarenilla siltikin Emanuele Pirro. Testejä jatkoivat muista testikuljettajista tietenkin Ferrarin ykköstestikuljettaja Gianni Morbidelli joka normaalisti ajoi Minardia ja Williamsin Damon Hill jatkoi myös testejään.

    Tässä kuitenkin aikoja Suurtestistä torstailta 3.10.1991:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:15.130
    2 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:15.690
    3 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1:16.190
    4 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:16.950
    5 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:17.230
    6 Gianni Morbidelli Italia Ferrari-Ferrari 1:17.390
    7 Emanuele Pirro Italia McLaren-Honda 1:19.530
    8 Mark Blundell Iso-Britannia McLaren-Honda 1.20.000

  24. #144
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Lokakuussa 1991 ajettiin myös Goodyearin ja Pirellin miesten toimesta vuoden viimeiset Suurtestit myöskin Estorilissa. Vuonna 1991 varsinaisia todella suuria Suurtestejä oli ollut muutamaan aiempaan vuoteen verrattuna jopa erittäinkin vähän sillä osa talleista oli ajanut testejä reilusti muuallakin tai pysytellyt aina vain kotiradoillaan testien osalta. Ja köyhimmät tallit olivat usein jättäneet testejä väliinkin.

    Vuoden viimeisessä Suurtestissä Stefan Johansson sai harvinaisen tilaisuuden ajaa McLarenia promootiomielessä, mutta hän ei saanut ongelmien takia tilaisuuden arvoa hyödynnettyä tarpeeksi. Vaikka ei Johansson minnekään McLarenille oikein ollut menossa vuodeksi 1992 vaan lähinnä olisi ajanut näyttöjä keskikastin talleja varten ennen lopullista lähtöään F1:stä IndyCariin vuodeksi 1992.

    Viimeinen Suurtesti ajettiin suurilta osin ensin rankkasateessa ja myöhemmin kuivuvalla radalla ja ainoastaan vain kärkikymmenikkö ajoi testimuodossakin kovia aikoja omalla tavallaan täydellä tankilla ja ajoittain Goodyearin tai Pirellin Testirenkailla jolloin ajat kaikkiaan testeissä jäivät hyvin, hyvin hitaiksi ja kaikkein hitaimmat ajat olivat hitaita jopa sadekelillekin joskin Suurtestin aikana satoi uskomaton määrä vettä radalle joka vedenpaisumukseltaan vastasi Estorilin 1985 kilpailua ja oli ajoittain vielä sitäkin pahempi.

    Toisaalta siitä huolimattakin varovaisilla vauhdeilla voitiin vanhempaan aikaan testata tehokkaasti edes linjoja hakien sadekelille jos ei sitten mihinkään muuhun voinutkaan ryhtyä.

    Kauden viimeisissä Suurtesteissä oltiin äärettömän tiiviissä yhteiselossa varikolla käytännössä melkein jokaisen vuonna 1991 ajaneen kuljettajan tai testikuljettajan ajaessa radalla Suurtestien aikana ja lisäksi myös tämä oli AGS:lle viimeinen ilmestyminen F1:ssä koska heti Suurtestien jälkeen autot pistettiin käyttökieltoon ja muutamaa päivää myöhemmin talli sai ensin yleisen määräyksen hakeutua konkurssiin talousvaikeuksiensa takia ja siitä vain hieman ennen Japanin osakilpailua talli sulki ovensa kokonaan koska se ei kyennyt saamaan tallia edes vuoden 1991 loppuun asti riittävää taloussaneerausta varten kuntoon taloudellisesti. Taloussaneeraus onnistuessaan joidenkin muiden takuun ohella olisi voinut mahdollistaa kauden ajamisen loppuun asti tai ainakin edes tilapäiseen rahoitusongelmaan vedoten tehdä mahdolliseksi vain yhden auton ja kuljettajan ajattamisen Suzukassa Japanissa ja Australian Adelaidessa.

    Tässä kuitenkin vuoden 1991 viimeisten Suurtestien tulokset:

    1 Nigel Mansell Iso-Britannia Williams-Renault 1:22.210
    2 Alain Prost Ranska Ferrari-Ferrari 1:24.010
    3 Jean Alesi Ranska Ferrari-Ferrari 1:24.060
    4 Riccardo Patrese Italia Williams-Renault 1:24.920
    5 Stefano Modena Italia Tyrrell-Honda 1:25.730
    6 Thierry Boutsen Belgia Ligier-Lamborghini 1:26.390
    7 Emanuele Pirro Italia Dallara-Judd 1:26.480
    8 Ivan Capelli Italia Leyton House-Ilmor 1:26.790
    9 Andrea de Cesaris Italia Jordan-Ford 1:26.870
    10 Gerhard Berger Itävalta McLaren-Honda 1:27.060
    11 Ayrton Senna Brasilia McLaren-Honda 1:27.430
    12 Gabriele Tarquini Italia Fondmetal-Ford 1:27.470
    13 Johnny Herbert Iso-Britannia Lotus-Judd 1:28.150
    14 Alessandro Alex Zanardi Italia Jordan-Ford 1:28.490
    15 Mika Häkkinen Suomi Lotus-Judd 1:28.710
    16 Erik Comas Ranska Ligier-Lamborghini 1:28.970
    17 Michele Alboreto Italia Footwork-Ford 1:29.030
    18 Aguri Suzuki Japani Lola-Larrousse-Ford 1:29.100
    19 Eric Bernard Ranska Lola-Larrousse-Ford 1:29.160
    20 Nelson Piquet Brasilia Benetton-Ford 1:29.180
    21 Martin Brundle Iso-Britannia Brabham-Yamaha 1:30.080
    22 Mark Blundell Iso-Britannia Brabham-Yamaha 1:30.300
    23 Satoru Nakajima Japani Tyrrell-Honda 1:30.600
    24 Fabrizio Barbazza Italia AGS-Ford 1:30.860
    25 Olivier Grouillard Italia AGS-Ford 1:32.860
    26 Michael Schumacher Saksa Benetton-Ford 1.33.000
    27 Damon Hill Iso-Britannia Williams-Renault 1.33.730
    28 Allan McNish Iso-Britannia McLaren-Honda 1.34.480
    29 Emanuelle Collard Ranska Ligier-Lamborghini 1.37.180
    30 Andrea Montermini Italia Ferrari-Ferrari 1.38.080
    31 Alex Caffi Italia Footwork-Ford 1.38.300
    32 Perry McCarthy Iso-Britannia Footwork-Ford 1.38.600
    33 Volker Weidler Saksa Tyrrell-Honda 1.38.860
    34 Mauricio Gugelmin Brasilia Leyton House-Ilmor 1.40.860
    35 JJ Lehto Suomi Dallara-Judd 1.41.000
    36 Pierluigi Martini Italia Minardi-Ferrari 1.41.500
    37 Gianni Morbidelli Italia Minardi-Ferrari 1.41.790
    38 Marco Apicella Italia Minardi-Ferrari 1.42.000
    39 Nicola Larini Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1.42.180
    40 Eric van de Poele Belgia Modena-Lambo-Lamborghini 1.43.080
    41 Mauro Baldi Italia Modena-Lambo-Lamborghini 1.43.300
    42 Jonathan Palmer Iso-Britannia McLaren-Honda 1.43.500
    43 Stefan Johansson Ruotsi McLaren-Honda 1.44.000
    44 Marco Greco Brasilia Fondmetal-Ford 1.45.000
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 25.09.2015 22:47.

  25. #145
    Registered User Red Evil's Avatar
    Liittynyt
    Dec 2012
    Viestit
    210
    Muutama kysymys Suomalaisista.

    Henri Toivonen testasi Marchin F1-autoa Silverstonessa 1982. Joskus muistan jostain lehdestä(vm?) lukeneeni, että Henri olisi ollut melkein 1.5s nopeampi kuin tallin vakiokuljettaja Raul Boesel. Mitään tietoja tästä?

    Sitten vielä toinen.

    Wikipedia: "Harri Toivonen oli jopa allekirjoittanut ajosopimuksen Pacific-tallin kanssa kaudeksi 1995, mutta sponsorin vetäydyttyä sopimus raukesi eikä hän päässyt kilpailemaan."

    Kävikö edes ajamassa mitään testiä? Kuulostaa hiukan erikoiselta, että olisi jo tehnyt sopimuksen ilman yhtään testiä. Ja mikähän mahtoi olla tämä sponsori?

  26. #146
    Pirkanmaan tietäjä Krtecek's Avatar
    Liittynyt
    May 2015
    Viestit
    837
    Lainaa Alunperin kirjoittanut Red Evil Tarkastele viestiä
    Muutama kysymys Suomalaisista.

    Henri Toivonen testasi Marchin F1-autoa Silverstonessa 1982. Joskus muistan jostain lehdestä(vm?) lukeneeni, että Henri olisi ollut melkein 1.5s nopeampi kuin tallin vakiokuljettaja Raul Boesel. Mitään tietoja tästä?

    Sitten vielä toinen.

    Wikipedia: "Harri Toivonen oli jopa allekirjoittanut ajosopimuksen Pacific-tallin kanssa kaudeksi 1995, mutta sponsorin vetäydyttyä sopimus raukesi eikä hän päässyt kilpailemaan."

    Kävikö edes ajamassa mitään testiä? Kuulostaa hiukan erikoiselta, että olisi jo tehnyt sopimuksen ilman yhtään testiä. Ja mikähän mahtoi olla tämä sponsori?
    Toivosen Harrilla oli hyvät suhteet Keith Wigginsiin, joka Pacificia pyöritti. Että ei sinänsä tyhjästä tullut varmaan ideaa Toivosen Harrin kanssa sopimuksen tekemiseen.

    Josta tulikin mieleen Nurmisen Jarin kohtalo. Hänellähän oli sanojensa mukaan kahdesti allekirjoitettu sopimus F1-sarjaan siirtymisestä (Arrowsille 1987 ja Colonille 1988), mutta superlisenssi ei järjestynyt. AKK:ta mies syyttää, kun rahoituskin oli kuulemma kunnossa. Miten AKK olisi voinut vaikuttaa superlisenssin saamiseen ja miksi sitten esti saamisen, mikäli saattoi? Käsittääkseni ainakin Arrows olisi mieluusti ottanut miehen ajamaan ja sponsori Barclay olisi ollut myös halukas saada Nurmisen Jari talliin.

    Toivosen Henrin otteista olen lukenut itsekin, että olisi ollut Marchin kisakuskia 1,4sec nopeampi kierroksella. Tästä testistä en ole muuta tietoa löytänyt kuin tuon ja sen, että oli sadekeli. Mutta, olihan Henri tekijämiehiä radallakin. EEC:n skaboissa (WSC:n rinnakkaissarja) Porschella 1983 autokuntineen sijoitukset 4. ja 3. oli kova suoritus kun huomioi kilpailun tason siihen aikaan. Kaudella -82 Toivonen ajoi F3:silla parikin kisaa, sijoitukset kymmenes ja neljäs. Haluja rata-ajoon oli enemmänkin, mutta rallisitoumukset tulivat tielle. Muistaakseni myös isä Paulilla oli osuutta siihen, että Henri pysyi rallin puolella.
    Viestiä on viimeksi muokannut Krtecek; 26.09.2015 10:44.
    "There's nothing wrong with the car except that it's on fire.' " - Murray Walker

  27. #147
    Registered User ProjectMaster's Avatar
    Liittynyt
    Dec 2013
    Viestit
    1 649
    Täytyypä huomenna tonkia eräästä kirjasta Harrin ja Nurmisen tapaukset, kun muistan ne lukeneeni.
    #ForzaJules

  28. #148
    Registered User uuci's Avatar
    Liittynyt
    May 2010
    Viestit
    3 230
    Eikös toi Harri Toivonen ole omien sanojensa mukaan vieläkin katkera siitä, ettei päässyt ajamaan Pacificia.
    Pessimisti ei pety.

  29. #149
    Registered User ProjectMaster's Avatar
    Liittynyt
    Dec 2013
    Viestit
    1 649
    Nurminen ei kai saanut lisenssiä, koska haluttiin taata Jyrki Järvilehdolle kaikki mahdolliset sponsoritulot Suomesta.
    #ForzaJules

  30. #150
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitetaan pitkästä aikaa tähän sitten tuloksia vanhemmista testeistä.

    Vuonna 1980 F1:ssä kiisteltiin kesäkauden aluksi kesäkuussa 1980 monesta eri asiasta lajin kannalta ja puhetta ainakin riitti.

    Erikoisuutena FISA:lle uskolliset tallit päättivät kuitenkin vastoin aiempia puheitaan ajaa kuitenkin omat testit Englannin Brands Hatchissa vaikka aiemmin testien piti olla Paul Ricardin radalla Ranskassa. Sittemmin asiaa sekoitti aiemmin FISA:n kanssa liittoutuneen Alfa Romeon poisjäänti ja Jean-Pierre Jabouillen jääminen Ranskaan Paul Ricardiin yksinään.

    Lopulta testiä ajoivat Brands Hatchin radalla 5.6-6.6.1980 vain Rene Arnoux, Gilles Villeneuve ja Jody Scheckter kolmestaan alkuperäisen 6-7 kuljettajan sijaan. Seitsemäs kuljettaja olisi ollut tuolloin edelleen Alfa Romeon reservikuljettajana ja testikuljettajana ollut Vittorio Brambilla. Arnoux oli pientestien nopein mies torstaina 5.6.1980 ajalla 1.14.260 ja aika oli nopeampi kuin Nelson Piquetin vuoden 1979 Mestareiden Ajon kierrosaika 1.17.640 joka oli myös Brands Hatchin sen hetken rataennätys ennen epävirallista MM-Sarjan ulkopuolista osakilpailua jolloin tietenkin ajettiin nopeammin kuin ennen viikonloppua muun muassa Mario Andrettin paalupaikka-ajalla 1.17.520.

    Nelson Piquetin oma parannus kisassa vuoden 1979 Mestareiden Ajossa oli 1.17.460 mikä oli kisan nopein kierros ja jälleen myös sen hetken Brands Hatchin rataennätys. Vuoden 1980 FISA:n testien nopein aika oli nopeampi silti kuin vuoden 1979 Mestareiden Ajon ajat ja se oli selvästi nopeampi kuin Ronnie Petersonin paalupaikka-aika vuoden 1978 Englannin Grand Prixin Virallisessa Harjoituksessa jolloin ruotsalaisen aika oli 1.16.800.

    Perjantaina 6.6.1980 Arnoux ajoi suurimman osan päivää lähinnä Michelinin Enduro-renkailla ja nopein aika ei muutenkaan erilaisten korjailujen kuten esimerkiksi tallin automallia piinanneiden vannevaurioiden takia ei ollut paras mahdollinen. Arnoux ajoi perjantaina ajan 1.14.500 tauluun ja oli silti nopein. Ferrari ui tuolloin syvissä vesissä.

    Gilles Villeneuve kärsi testien läpi ongelmista jotka vaihtelivat auton runkovikoihin, ripustusten ja jousitusten pettämiseen. Jody Scheckter menetti torstain moottorivikaan ja perjantaina suurimmaksi osaksi jätti ajamatta Graham Hill-mutkan rajun ulosajon takia. Scheckter ei pitänyt Michelinin auton renkaiden liiallisesta kulumisesta ja Villeneuve tuhosi muun muassa Michelinin Kevyet Vyörenkaat vain 4 ajetun kierroksen jälkeen!

    Vian arveltiin johtuvan joko Ferrarin onnettomasta autonalustasta ylipäänsä tuona vuonna tai sitten kanadalaisen hurjasta yrittämisestä radalla joka toki tuotti ajan 1.16.000 tauluun ja oli pientestin kolmanneksi toiseksi nopein aika Scheckterin jäädessä kuin ihmeen kaupalla vain kymmenyksen päähän Villeneuvesta ajalla 1.16.100. Ferrarin vauhtitaso oli onneton kautta linjan ennen nopeimpia aikoja ja lisäksi varsinkin Scheckterin mielestä maaefektiautojen voimat alkoivat olla liian kovia jo lajille.

    Scheckterin lausunnot olivat kovia, mutta toisaalta Scheckter kärsi testien jälkeen pahasta päänsärystä kolarin jäljiltä mikä meni kuitenkin myöhemmin ohi.

    Samaa maaefektin voimien ongelmaa oli käytännössä havaittavissa myös Ligierillä vuonna 1980 ja useilla muillakin talleilla koska maaefektin voimien aikakausi saavutti tuolloin ehdottoman ja jopa hengenvaarallisen huippunsa auton rakenteiden pettäessä g-voimien alla kauden aikana tavalla jossa säilyttiin lähtökohtaisesti ilman ihmisuhreja joskin Patrick Depaillerin menehtymiseen johtanut onnettomuus tuntui olevan myös ongelmallinen tekosyy ryhtyä rajoittamaan maaefektin voimia.

  31. #151
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuoden 1980 kesäkuussa pidettiin edelleenkin FISA-FOCA-sodan jatkuessa lopulta ainoastaan alun perin kaikille talleille avoimen Suurtestin sijaan pelkkä FOCA:n Suurtesti johon olivat oikeutettuja tulemaan vain ja ainoastaan FOCA:n tallit.

    Ainoana poikkeuksena oli merkittävin yksityistalli joka oli pääsemässä lajiin mukaan erikoisesti kesken kauden eli RAM joka hyödynsi tilaisuuttaan lähinnä lajin sekavan tilan takia ja koska Bernie Ecclestonelle tilaisuus oli ottaa jokainen pienikin talli mukaan vaikka sitä ei olisi haluttukaan ottaa ja lisäksi erikoisesti Alfa Romeo oli FISA:n talleista mukana koska se halusi vielä saada mahdollisen etunsa FOCA:lta järjestössä pysymisessä.

    Alfa Romeo ei sitä testien aikana saanut ja siten Alfa Romeon Suurtesti vuoden 1980 kesäkuussa oli viimeinen FOCA:n tallien kanssa sinä vuonna. Osella-talli oli jättäytynyt rahapulan takia sivuun niin FISA:n kuin myös FOCA:nkin testeistä aiemmin jo hyvissä ajoin. Ligier oli edelleen mukana FOCA:n leirissä vaikka vaatimukset siirtyä FISA:n puolelle olivat melko suuret Ranskan sponsoreilta.

    FOCA:n Suurtesti tai joissakin yhteydessä pelkkä FOCA:n Testi tai Suomessa tuolloin uutisoidut FOCA:n Ajajien Harjoitteluajot pidettiin 18.6-20.6.1980 kolmen päivän pituisina. Lisäksi sadepäivien varalta oli sovittu Brands Hatchin radan omistajien kanssa tiistai 17.6.1980 ja lauantai 21.6.1980 testipäiviksi mikäli jokin muu varsinainen testipäivä menisi sateen takia pilalle. Tilanne sopi myös siksi, että Brands Hatchissa ei tuolloin pidetty mitään muuta merkittävää autourheilutapahtumaa tai muuta haittaavaa tekijää.

    Laitan muutamissa seuraavissa viesteissä tietoa noiden eri testien tuloksista koska testien tulokset ajajineen eivät todennäköisesti millään mahdu yhteen viestiin.

    Tässä keskiviikkona 18.6.1980 ajetut tulokset aamupäivän osalta ennen ruokataukoa joka tuolloin oli tietenkin keskipäivälle sovittu tunnin mittaisena ennen jatkoa iltapäivällä:


    1. Alan Jones Williams-Cosworth 1.13.390

    2. John Watson McLaren-Cosworth 1.15.550

    3. Patrick Depailler Alfa Romeo 1.16.310

    4. Alain Prost McLaren-Cosworth 1.16.820

    5. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.17.460

    6. Jan Lammers Ensign-Cosworth 1.18.160

    7. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.18.300

    8. Marc Surer ATS-Cosworth 1.21.220

    9. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.21.290

    10. Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Cosworth 1.21.390

    11. Riccardo Patrese Arrows-Cosworth 1.21.590

    12. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.52.710

  32. #152
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Ja tässä 18.6.1980 keskiviikkona ajetut iltapäivän tulokset FOCA:n Testistä Brands Hatchin radalta:

    1. Alan Jones Williams-Cosworth 1.13.290

    2. Didier Pironi Ligier-Cosworth 1.13.820

    3. Jacques Laffite Ligier-Cosworth 1.14.470

    4. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.15.310

    5. Patrick Depailler Alfa Romeo 1.15.360

    6. John Watson McLaren-Cosworth 1.16.150

    7. Alain Prost McLaren-Cosworth 1.16.290

    8. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.16.520

    9. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.17.190

    10. Jan Lammers Ensign-Cosworth 1.17.240

    11. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.17.430

    12. Riccardo Patrese Arrows-Cosworth 1.17.890

    13. Rupert Keegan RAM-Williams-Cosworth 1.18.090

    14. Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Cosworth 1.18.650

    15. Marc Surer ATS-Cosworth 1.19.210

  33. #153
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Torstaina 19.6.1980 FOCA:n Testit jatkuivat Brands Hatchin radalla ja tällaiselta tilanne näytti ennen ruokataukoa keskipäivällä sinä päivänä testien tulosten suhteen:

    1. Alan Jones Williams-Cosworth 1.12.240

    2. Didier Pironi Ligier-Cosworth 1.12.390

    3. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.14.720

    4. Patrick Depailler Alfa Romeo 1.15.770

    5. John Watson McLaren-Cosworth 1.16.240

    6. Alain Prost McLaren-Cosworth 1.16.960

    7. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.17.120

    8. Jan Lammers Ensign-Cosworth 1.17.280

    9. Rupert Keegan RAM-Williams-Cosworth 1.17.940

    10. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.18.080

    11. Marc Surer ATS-Cosworth 1.18.310

    12. Riccardo Patrese Arrows-Cosworth 1.18.340

    13. Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Cosworth 1.19.300

    14. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.19.670

    15. Jochen Mass Arrows-Cosworth 1.20.370

    16. Geoff Lees Theodore-Shadow-Cosworth 1.22.010

    17. Jacques Laffite Ligier-Cosworth 1.22.500

    18. Bruno Giacomelli Alfa Romeo 1.23.550

    19. Nelson Piquet Brabham-Cosworth 1.34.330

  34. #154
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitan seuraavaksi tähän alle torstaina 19.6.1980 ajetun FOCA:n Testin iltapäivän tulokset joiden aikana myös teknisistä vioista läpi koko Suurtestijakson siihen asti kärsinyt Fittipaldin suomalaiskuljettaja Keke Rosberg pääsi vihdoin ja viimein ajamaankin:

    1. Didier Pironi Ligier-Cosworth 1.11.900

    2. Alan Jones Williams-Cosworth 1.12.630

    3. Carlos Reutemann Williams-Cosworth 1.13.060

    4. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.14.150

    5. Nelson Piquet Brabham-Cosworth 1.14.670

    6. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.15.270

    7. Bruno Giacomelli Alfa Romeo 1.15.310

    8. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.15.850

    9. John Watson McLaren-Cosworth 1.15.860

    10. Rupert Keegan RAM-Williams-Cosworth 1.16.160

    11. Alain Prost McLaren-Cosworth 1.16.640

    12. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.17.120

    13. Marc Surer ATS-Cosworth 1.17.590

    14. Keke Rosberg Fittipaldi-Cosworth 1.17.610

    15. Jan Lammers Ensign-Cosworth 1.17.920

    16. Jochen Mass Arrows-Cosoworth 1.18.090

    17. Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Cosworth 1.19.840

  35. #155
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Perjantaina 20.6.1980 FOCA:n Testit nähtiin aiheelliseksi lopettaa sen päivän jälkeen koska testien aikana siihen asti ei ollut esiintynyt vesisadetta ja koska oikeastaan lähes kaikki tallit olivat olleet tyytyväisiä saamiinsa testiin tai testimääriin. Yksittäiset kuljettajat kuten Keke Rosberg ja Carlos Reutemann kuitenkin olivat kaikkea muuta kuin tyytyväisiä omiin tuloksiinsa testeissä ja olisivat halunneet vielä jatkaa testejä lauantaille saakka. Kuitenkaan heidän sanansa ei ollut laki kaikkien suhteen ja he joutuivat tyytymään oloihinsa.

    Keken ärsytystä lisäsi Carlosin tapaan teknisten vikojen jatkuminen ja tietenkin vielä lisäksi Kekeä riivasi pahasti Fittipaldin taloudellinen tila joka ei paljoa kesäkauden 1980 jälkeen muutenkaan venynyt enää testipuolella kovinkaan leveäksi. Sitä ennen Fittipaldi oli pystynyt testaamaan vuonna 1980 yllättävänkin paljon ja toki totta kai Fittipaldi sai sittemmin huonoimmillaankin testikilometrejä paljon enemmän kasaan vuonna 1980 kuin esimerkiksi vuonna 1981 jolloin testaaminen oikeastaan alkoi Fittipaldilla vasta keskellä kautta.

    Joka tapauksessa tässä kuitenkin 20.6 perjantailta otetut aamupäivän tulokset ennen viimeisen testipäivän ruokataukoa:

    1. Nelson Piquet Brabham-Cosworth 1.12.650

    2. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.14.290

    3. Bruno Giacomelli Alfa Romeo 1.14.540

    4. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.15.520

    5. John Watson McLaren-Cosworth 1.16.370

    6. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.16.380

    7. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.17.120

    8. Rupert Keegan RAM-Williams-Cosworth 1.17.260

    9. Geoff Lees Theodore-Shadow-Cosworth 1.18.550

    10. Jochen Mass Arrows-Cosworth 1.19.710

  36. #156
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitetaan tähän sitten perjantaina 20.6.1980 ajetun FOCA:n Testin viimeisen testipäivän iltapäivän tulokset alle:

    1. Patrick Depailler Alfa Romeo 1.14.630

    2. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.14.860

    3. Bruno Giacomelli Alfa Romeo 1.15.480

    4. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.15.840

    5. Hector Rebaque Brabham-Cosworth 1.16.330

    6. John Watson McLaren-Cosworth 1.16.520

    7. Jochen Mass Arrows-Cosworth 1.17.270

    8. Geoff Lees Theodore-Shadow-Cosworth 1.19.060

  37. #157
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Laitetaan sitten tähän vuoden 1980 kesäkuun FOCA:n Testin kaikkien kuljettajien ajama nopein aika ja loppusijoitus testin päätteeksi jonka jälkeen tulee erinäisiä huomioita koska totta kai FISA:n kieltäytyneiden kuljettajien ohella FOCA:n Testiin oli tulossa myös alustavasti kokonainen joukkio ajajia ja joitakin ajajia ei nähty tietyistä syistä lainkaan vaikka heidän olisi pitänyt ajaa.

    Siitä pian lisää, mutta tässä lopputulokset 18.6-20.6.1980 pidetystä FOCA:n Testistä Brands Hatchin radalta 1980:

    1. Didier Pironi Ligier-Cosworth 1.11.900

    2. Alan Jones Williams-Cosworth 1.12.240

    3. Nelson Piquet Brabham-Cosworth 1.12.650

    4. Carlos Reutemann Williams-Cosworth 1.13.060

    5. Elio de Angelis Lotus-Cosworth 1.14.150

    6. Jacques Laffite Ligier-Cosworth 1.14.470

    7. Bruno Giacomelli Alfa Romeo 1.14.540

    8. Patrick Depailler Alfa Romeo 1.14.630

    9. Derek Daly Tyrrell-Cosworth 1.15.270

    10. John Watson McLaren-Cosworth 1.15.550

    11. Desire Wilson RAM-Williams-Cosworth 1.15.850

    12. Rupert Keegan RAM-Williams-Cosworth 1.16.160

    13. Alain Prost McLaren-Cosworth 1.16.290

    14. Hector Rebaque Brabham-Cosworth 1.16.330

    15. Jean-Pierre Jarier Tyrrell-Cosworth 1.17.120

    16. Jan Lammers Ensign-Cosworth 1.17.240

    17. Jochen Mass Arrows-Cosworth 1.17.270

    18. Marc Surer ATS-Cosworth 1.17.590

    19. Keke Rosberg Fittipaldi-Cosworth 1.17.610

    20. Riccardo Patrese Arrows-Cosworth 1.17.890

    21. Geoff Lees Theodore-Shadow-Cosworth 1.18.550

    22. Emerson Fittipaldi Fittipaldi-Cosworth 1.18.650

    FISA:n Testin ajajien aikojen mukaan laskemisen perusteella ainoa karsiutunut kuljettaja periaatteessa kuvitteellisesta Brands Hatchin osakilpailusta siinä vaiheessa olisi silloisilla säännöillä ollut vain Emerson Fittipaldi. Toisaalta Rene Arnoux, Gilles Villeneuve ja Jody Scheckter ajoivat testit eri aikaan ja Jean-Pierre Jabouille oli myös testistä kokonaan poissa ja aika Paul Ricardin radalla ei olisi ollut vertailukelpoinen Brands Hatchiin nähden.

    Ja tässä tuleekin sitten FOCA:n Suurtestin paljon muita erinäisiä huomioita ranskalaisin viivoin alle:

    - Testien suurimmat hyötyjät olivat Elio de Angelis, Derek Daly ja John Watson jotka ainoina kuljettajina ajoivat testien aikana joka päivä jokaisessa ajovaiheessa

    - Melko suurta hyötyä testeistä oli myös Jean-Pierre Jarierille, mutta erityisesti RAM:n Desire Wilsonille ja Rupert Keeganille

    - Tämä testi oli tärkeä myös rahavaikeuksista kärsineelle Ensignille ja Jan Lammersille se oli sinänsä hyvä näytönpaikka

    - Jochen Mass ja Marc Surer olivat Arrowsilla ja ATS:llä ainoat kärkikuljettajien ohella testien aikana selvästi välipäivän tai välipäiviä viettäneet kuljettajat koska he eivät vain halunneet ajaa silloin kun olisi voinut olla ajettavaa

    - Testien suurimmat kärsijät ja hyödyn menettäjät olivat Ricardo Zunino, Keke Rosberg ja Carlos Reutemann joista kaksi jälkimmäistä teknisten vikojen takia ja ensimmäiseksi mainittu menetti koko testien mittaisen riitelyn päätteeksi testipaikkansa ja käytännössä myös tallipaikkansa Brabhamilta Hector Rebaquen saadessa itselleen ajovuoron niin testeihin kun Ranskan Grand Prixin jälkeen itse talliinkin

    - Nelson Piquet olisi ajanut Brabhamilla myös aloituspäivänä testeissä keskiviikkona, mutta ajovirheen seurauksena Piquet romutti pahasti autonsa Hawthornen Mutkassa ja joutui siten viettämään välipäivän

    - Brabham-tallin riidellessä Zuninon kanssa rahasta ja koko kaudesta 1980 yleensäkin Nelson Piquet vastasi lähes kaikesta testauksesta ja vasta aivan perjantain loppumetreillä pitkän riitelyn päätteeksi Zunino poistui paikan päältä Brands Hatchista ja Hector Rebaque pääsi siten jo valmiiksi Englannissa aikaa viettäneenä huipputallin autoon ajamaan ensimmäistä yritystään siellä ja samalla käynnistämään vasta Mestareiden Ajoon 1983 mielenkiintoisesti päättynyttä Brabhamin taivaltaan

    - Fittipaldi-tallissa Keke Rosberg ilmaisi ensimmäisiä kertojaan todella vakavasti tyytymättömyytensä tallinsa tilaan koska Fittipaldilla tunnuttiin luonnollisesti teknisistä vaikeuksistakin piittaamatta keskittyvän vain ja ainoastaan Emerson Fittipaldin autoon enemmän kuin Rosbergin autoon

    - Alfa Romeon Vittorio Brambillan piti ajaa näissä testeissä kuten myös FISA:n Testissäkin, mutta lopulta Alfa Romeo ei tarvinnut hänen palveluksiaan toistaiseksi ja siten Brambilla jäi testaamaan Balocco Circuitille eli Alfa Romeon omalle testiradalle Italiaan

    - Tyrrellin nuoren testikuljettajan Mike Thackwellin oletettiin osallistuvan tähän testiin Jean-Pierre Jarierin ja Derek Dalyn kanssa ja hänen huhuttiin Vittorio Brambillan tapaan ajavan tallin kolmatta autoa vuonna 1980 milloin tahansa kuten muun muassa Englannin Grand Prixissä, mutta lopulta Thackwell ei saanut ajaa koska talli ei halunnut häiritä kilpakuljettajiensa testiohjelmaa

    - Theodore-tallin tai oikeammin hyvin monimutkaisella tavalla Theodoren pinnalla pitämä fuusiotalli entisen Shadow-tallin kanssa eli Theodore-Shadow ei ajattanut ketään muuta kuljettajaa testeissä kuin Geoff Leesiä.

    Syy Leesin ajattamiseen oli siinä, että Dave Kennedy ei pystynyt tuomaan tarpeeksi maksurahaa testeihin ja kun sinänsä pystyi tuomaan niin vaihtoehdoksi jäi joko testeihin osallistuminen ja ajamattomuus Ranskan Grand Prixissä tai vaihtoehtoisesti ajamattomuus testeissä ja ajaminen Ranskan Grand Prixissä.

    Kennedy valitsi ajamattomuuden testeissä katsojana seuraten kun hänen rahansa eivät riittäneet myöskään toisen auton saamiseksi radallekaan. Talli romahti Ranskan kilpailun jälkeen velkoihinsa.

    Velat olivat niin pahat, että Theodore-Shadow ei saanut lupaa osallistua edes kotikisaansa Englannin Grand Prixiin heinäkuussa 1980. Syy tallin romahtamiseen oli myös Teddy Yipin täydellisestä halussa palauttaa Theodore-talli kokonaan lajiin kartalle mihin ei Shadowin tallipäällikkö suostunut jo valmiiksi melko riitaisassa yhteiselossa Theodoren kanssa.

    - Testien ajat olivat keskimäärin 1-2 sekuntia ja jopa yli 3 sekuntia hitaammat kuin varsinaisessa Englannin Grand Prixin kilpailuviikonlopussa vuonna 1980 olikaan!

    - Nigel Mansellin piti ajaa tässä FOCA:n Testissä ja Colin Chapman olisi halunnut ajattaa häntä jo Englannin Grand Prixissä kolmantena kuljettajana, mutta lopulta tuli toisiin ajatuksiin niin FOCA:n Testin kuin myös Englannin Grand Prixin suhteen ja siten Mansell ei ajanut tässä testissä, mutta seurasi kuitenkin Dave Kennedyn tapaan katsojana viikonloppua

    - Mansellille tämä oli yksi harvoja kertoja jolloin Mansell menetti Lotus-aikana testikuljettajana ollessaan vuosina 1979-1980 testejä

    - Mario Andretti olisi ajanut alustavasti juuri FOCA:n Testissä, mutta oli lähtenyt kuitenkin viime hetkellä FOCA:n Testien sijaan ajamaan IndyCarin Poconon kisaviikonloppua varten ajettavia IndyCarin Suurtestejä juurikin nimenomaan Poconossa FOCA:n Testin ja Formula 1:n sijaan!

    - Dramatiikasta huolimatta Andretti ei rikkonut Lotus-sopimusta koska IndyCarin Poconon kilpailu esimerkiksi ei sinänsä osunut Lotuksen kilpailuihin F1-sarjassa ja lisäksi Andrettin sopimuksessa oli pykälä joka vapautti hänet kaikista paitsi kaikkein merkittävimmistä kauden 1980 F1:n Suurtesteistä ja muista testeistä joihin Lotus-talli osallistuisi ja FOCA:n Testi ei kuulunut muutenkin erikoisen luonteensa takia niihin ilmeisesti siitä syystä, että siihen eivät osallistuneet muun muassa juurikaan aivan kaikki tallitkaan

    - Siten Elio de Angelis sai ajettavakseen myös alun perin Mario Andrettille sovitut testivuorot FOCA:n Testin yhteydessä

    - Desire Wilson ajoi itse asiassa koko FOCA:n Testin ajan Emilio de Villotan RAM:llä

    - Kun Emilio de Villotan sponsorit saivat tietää asiasta ennen pitkää miehen itsensä tavoin jolle RAM oli keksinyt tekosyyn olla tulematta FOCA:n Testiin alun perin niin RAM oli joutua oikeuteen valehtelusta ja sopimusrikosta!

    - Kiusallinen sopimusrikko ja valehteluskandaali sovitettiin tallipäällikkö John Macdonaldin toimesta siten, että Wilsonille annettiin lopulta käyttöön 'jalomielisesti' peräti kaksi autoa Englannin Grand Prixiin 1980

    - Valitettavasti nämä kaksi 'jalomielisyyden' ja valehteluna osin pakotetusti tehtynä ja sen osoituksena annettua autoa olivat kisa-auton osalta Eliseo Salazarin romuttaman Aurora-sarjan Monzan osakilpailun auton rungoista koottu romuläjä autoksi jossa ei ollut edes kunnollisia aerodynaamisia osia eli käytännössä helmoja ja vara-auton osalta yksi de Villotan aikaisemmin Aurora-sarjan kaudella romuttaman auton rungoista koottu tekele jolla ei oikeastaan tehnyt yhtään mitään suuntaan ja toiseen.

    Siten Wilson oli sekuntikaupalla koko viikonlopun hitain melkein loppuun asti vuonna 1980 Englannin Grand Prixissä ja vain Virallisissa Harjoituksissa Wilson onnistui uskomattomalla sitkeydellä saamaan ylivoimaista etumatkaa muihin pienemmäksi lopulta kuitenkin karsiutuen yhdessä Jan Lammersin ja Keke Rosbergin kanssa kilpailusta

    - Tämä oli ainoa testi kahdesta testistä jossa itse RAM-talli testasi Desire Wilsonia sillä muutoin Wilsonia ajatti yksityinen Brands Hatch Racing vuonna 1980 ennen kilpailuviikonloppua F1:n osalta Brands Hatchissa 1980 ja tietenkin itse kilpailuviikonloppuna

    Kaikkiaan mielenkiintoinen testi tuokin oli ja heijasti paljon vuoden 1980 F1-kauden toisen puoliskon tapahtumia kuten juurikin RAM-tallin mukaantuloa kesken kauden lajiin.

  38. #158
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuonna 1992 oli eräällä tapaa historiallinen vuosi myös eräälle tallille joka nykyään on ollut alamaissa oikeastaan joitakin todella satunnaisia näyttöjä ja silloin tällöin tulevia pieniä menestysputkia jo pitkän aikaa. Tämä talli oli Sauber.

    Lopulta Sauber-talli rakentui kevään 1992 aikana oikeastaan ennätysnopeasti ja jo kesällä 1992 kaikki palaset palapelissä alkoivat jo loksahtaa paikoilleen.

    Heinäkuussa 1992 Sauberin oman F1-auton valmistuminen oli jo testimallinakin hyvin lähellä. Lopulta kuitenkin päätettiin, että testimallista tulee jo ennen pitkää vuoden 1993 automalli jolloin Sauber tulisi F1:siin.

    Auton valmistuttua elokuussa 1992 F1-maailma juhli tai vähintään ainakin antoi kehuja Nigel Mansellin maailmanmestaruudelle. Toisaalla Peter Sauberin oma pieni kunnianhetki tuli kun Sauberin C12-automalli valmistui kokonaan ja aivan ensimmäistä kertaa moottori käynnistettiin tallin kotitehtaalla dynamotestin jälkeen.

    Sauberin moottoritesti suoritettiin lopullisena dynamotestinä 15.8.1992 ja 16.8.1992 lopullisesti ilman avusteita. Sitten elokuun lopulla 1992 Sauberilla oli jo henkilöstöä 50-60 henkilön verran, mutta ei yhtään kuljettajaa. Lopulta Jean-Louis Schlesseristä tuli tallin ensimmäinen sen autoja ajanut kuljettaja ja kaikkiaan säännöllisin testiajaja loppuvuoden 1992 ajaksi ja jossain määrin hyvin hajanaisesti vuonna 1993 Schlesser ehti vielä testata autoja.

    Schlesser oli ennen pitkää tallissa erinomainen testikuljettaja sinänsä ikäänsä nähden ja mikäli Schlesser ei vain olisi ollut jo kerta kaikkiaan liian vanha kuljettaja sinänsä niin vielä yhdelle paluukerralle lajiin olisi ehkä voinut olla tilaustakin. Sauberilla ei kuitenkaan välillä vaikuttanut olevan vaihtoehtoja ja äärimmäisessä hädässä Schlesser olisi hyvinkin voinut ajaa jonkun kilpailun vuonna 1993 ainakin vielä syyskuussa 1992 olleiden tilannetapahtumien pohjalta.

    Sittemmin talliin liittyi kuljettajapuolelle Karl Wendlinger lokakuussa 1992 sen jälkeen kun March-talli oli ajautumassa selvään konkurssiin ja muutenkin jo periaatteessa päästänyt itävaltalaisen sopimuksestaan. Vaikka rahan löytyessä tai muutoin erikseen velvoitettuna Wendlinger oli vuoden 1992 loppuun asti tilivelvollinen Marchille. Toisen kuljettajan löytyminen oli epäselvää. Aiemmin tietenkin Michael Schumacher ei enää mitenkään ollut tulossa Sauberile kun tilanne oli mitä oli ja todennäköisesti Schumacher olisi korkeintaankin tullut Sauberille vain mikäli sen paikalla olisi ollut Mercedes tehdastallina.

    Volker Weidler ja Weidlerin tinnitus-ongelman jälkeen Heinz-Harald Frentzen olivat myös ehdokkaita talliin jo 1993, mutta lopulta joulukuun 1992 ja tammikuun 1993 aikana lähtökohtaisesti Jean-Louis Schlesserin pieneksi pettymykseksi talli valitsi osin myös Keke Rosbergin sinnikkään suostuttelun tuloksena JJ Lehdon talliin. Alustava sopimus JJ:llä oli kuitenkin ollut jonkin aikaa tiedossa jo ennen valintaa, mutta joulukuuhun 1992 asti JJ kuitenkin oli ollut sidottu Dallaralle. Alustava sopimus oli tiettävästi jo lokakuussa 1992 sovittu Rosbergin ja Sauberin välillä.

    Sauber olisi voinut ottaa F1-puolelle mukaan myös mahdollisia entisiä urheiluautojen puolensa kuljettajia tai kenen tahansa lupaavan nuoren saksalaisen tai sveitsiläisen kuljettajan talliin. Lopulta kuitenkin päädyttiin kolmikkoon Wendlinger-Lehto ja Schlesser. Tai näin ainakin oli suunnitelma. Sauber C12 säilyi oikeastaan melko muuttumattomana vaikka totta kai vuodeksi 1993 säännöt pakottivat muuttamaan autoa erilaisempaan suuntaan. Sauberin värivaihtoehdotkin olivat alustavasti hyvin värikkäitä.

    Suunnitelmissa oli ajattaa Sveitsin väreillä eli puna-valkoisella tai valkoinen-punainen-värisävyllä, täysin harmaana, täysin mustana ja sitten kaikkein eniten talvikauden 1992-1993 testien värityksellä eli mustalla keltaisin siivekkein ja mahdollisesti erottuvin peilivärein joista Wendlingerille suunniteltiin keltaista, Lehdolle punaista ja Schlesserille vihreää paitsi tietenkin hänen toimiessaan korvaavana kisakuljettajana hän olisi käyttänyt samoja peilivärejä kuin korvattava kuljettaja. Lopulta väritys oli musta tietenkin värikkäin peilein ja valkoisin siivekkein.

    C12-automallissa tunnusomaista oli hyvin Williamsin FW14-automallin kaltaiset muodot, melko leveät takasiivekkeet ja tietenkin leveät renkaat jotka sittemmin kapenivat kuten myös siivekkeetkin auton muuttuessa vuoden 1993 sääntöjä kohti.

    Palkattua henkilöstöäkään ei paljoa tullut lisää talvikauden aikana ja budjetti oli jäädä välillä pienemmäksikin, mutta lopulta 70 henkilöä oli tallissa vuonna 1993.

    Vuosi 1993 meni lopulta myös riitaisaksi ja JJ Lehdon mahdollinen alustava vuoden 1994 sopimus alkoi varsinkin Monacon 1993 kolarin jälkeen näyttää erittäinkin epätodennäköiseltä ja muun muassa 1994 tehty pieni paluukin talliin oli vain olosuhteiden sanelema pakkotilanne kun välit olivat kaikkea muuta kuin lämpimät erittäin hyvästä alusta huolimatta tallin kanssa tai pikemminkin sen tallipäällikkö Peter Sauberin kanssa. Vaikka ironisesti ennen pitkää Karl Wendlinger tuli kokemaan aivan saman kohtalon sinänsä kun JJ:kin. Mitä nyt oli enemmän aikaa toipua vammoista.

    Näin lopuksi kuitenkin laitan tähän Sauberin ensimmäisen lajissa sinänsä vietetyn kauden eli vuoden 1992-1993 talvikauden testiohjelman ja muut pienet merkkihetket:

    15.8.1992: Sauber C12-automallin viimeinen dynamotesti

    16.8.1992: Sauber C12-automallin lopullinen ensikäynnistys onnistuu

    Elokuun loppu 1992: Jean-Louis Schlesser liittyy testaamaan ja aivan alustavasti jopa olemaan mahdollinen Sauber-tallin kuljettaja

    1.9-2.9.1992: Sauber C12-automalli esitellään Ranskassa pienellä Lurcy-Levisin radalla ja samalla paikalla on tietenkin myös Jean-Louis Schlesser joka ajaa aivan ensimetrit seuraavana päivänä kun malli esiteltiin eli 1.9.1992 esiteltiin malli ja pidettiin lehdistöpäivä ja 2.9.1992 Schlesser ajoi hieman kilometrejä koska autoa ei vielä haluttu kunnolla testata

    9.9-10.9.1992: Sauber ajaa ensimmäiset kunnollisen pienimuotoiset yksityistestit Lurcy-Levisin radalla ja Schlesser jatkaa ajamista tallissa

    21.9-22.9.1992: Sauber ajaa ensimmäistä kertaa Espanjan Barcelonan radalla jälleen pienimuotoisen yksityistestin nimissä Schlesserin jatkaessa ajajana vaikka tämän jälkeen talli pitää tauon testauksesta koska se halusi odottaa FIA:n päätösten varmistumista vuoden 1993 kantaa silmällä pitäen ja omaa kuljettajatilannettaan

    Syyskuun loppu 1992: Karl Wendlinger käytännössä vapautuu sopimuksestaan March-tallin kanssa kun pitkään maksutestannut Jan Lammers tuo rahaa tallille kahta viimeistä kisaakin varten ja Wendlinger joutuu jäämään sivuun ja neuvottelut Sauberin kanssa käynnistyvät välittömästi

    Lokakuu 1992: Suurimman osan kuukautta Peter Sauber ja Keke Rosberg keskustelevat JJ Lehdon siirtymisestä talliin ja ennen pitkää alustava sopimus syntyy

    23.10.1992: Sveitsin pienellä Zweisimmenin radalla esitellään PR-testin nimissä Sauber C12-automalli ja Schlesser jatkaa lehdistötestinkin aikaan tallissa kuljettajana

    29.10-4.11.1992: Sauberin historian ensimmäinen suurimuotoinen yksityistesti jossa Schlesser sai ajaa runsaasti testiä koko ajan Barcelonan radalla Espanjassa

    8.11.1992: F1-kausi 1992 päättyy Australian Adelaidessa ja vaikka sopimus Scuderia Italian eli Dallaran kanssa sinänsä sitookin vielä JJ Lehdon 31.12.1992 saakka mukaan lukien viimeisen ajopalveluksen eli Indoor Trophyn ajaksi nimellisesti niin muutoin suomalainen on vapaa ja vain päiviä tämän jälkeen Karl Wendlinger tulee Sauber-talliin lopullisesti

    18.11-20.11.1992: Sauberin historian ensimmäinen, mahdollisesti muidenkin tallien autoja sisältänyt Suurtesti Le Castelletin eli Paul Ricardin radalla Ranskassa jossa nähtiin ajajina Karl Wendlinger ja Jean-Louis Schlesser

    30.11-5.12.1992: Sauberin historian ensimmäinen Suurtesti Estorilin radalla Portugalissa jossa mukana oli myös muita talleja, mutta joiden autojen aikoja vastaan Sauber ei välttämättä edelleenkään ajanut ja ajajina jatkoivat edelleen Karl Wendlinger ja Jean-Louis Schlesser

    18.12-22.12.1992: Sauber ajaa Suurtestin Le Castelletin eli Paul Ricardin radalla Ranskassa ja tässä Suurtestissä mahdollisesti saattoi olla mukana jo Suomen JJ Lehto, mutta muutoin ajohommat menivät edelleen Karl Wendlingerin ja Jean-Louis Schlesserin nimiin ja kyseinen testi oli tallin oma viimeinen vuoden 1992 testi

    12.1.1993: Vuosi 1993 avautui JJ Lehdon lopullisella Sauber-sopimuksen vahvistumisella kulisseissa ja tietenkin ennen pitkää muutenkin Suomessa ja muutoin Sauber jatkoi Italian Misanossa testityötään ja lisäksi tästä eteenpäin Jean-Louis Schlesserin testityö alkoi vähentyä jyrkästi ja Karl Wendlingerin osuus JJ:n kanssa lisääntyä

    25.1-29.1.1993: Sauber on mukana Suurtestissä muiden tallien kanssa Portugalin Estorilissa ja aivan lopullisen viimeistään tässä testissä ajoi normaalisti muiden mukana myös Sauber-talli, mutta kuitenkin Jean-Louis Schlesser ei enää ajanut Karl Wendlingerin ja JJ Lehdon siinä viimeistään ajaessa

    15.2-18.2.1993: Sauberin viimeinen vuoden 1992-1993 Talvikauden Suurtesti budjettirajoituksista johtuen Portugalin Estorilissa vaikka toki muita testejä talli vielä suorittikin ennen Etelä-Afrikan Kyalamissa ajettua kauden avausosakilpailua ja edelleenkään Jean-Louis Schlesser ei enää ajanut Karl Wendlingerin ja JJ Lehdon ajaessa muutoin normaalisti muiden kanssa

    Maaliskuu 1993: Peter Sauber tarjoaa Jean-Louis Schlesserille testikuljettajan paikkaa ja Schlesser harkitsee asiaa

    11.3.1993: Jean-Louis Schlesser kieltäytyy Sauberin pääsääntöisestä testikuljettajan paikasta vuodesta 1993 puhuttaessa, ajaa jäähyväisajon Lurcy-Levisin radalla Ranskassa käytännössä kaikessa hiljaisuudessa Sauberin ylimääräisellä autolla muiden autojen mennessä jo vahvistetuille kisakuljettajille eli Karl Wendlingerille ja JJ Lehdolle Kyalamiin Etelä-Afrikkaan ja samalla Schlesserin ura F1:ssä lopullisesti päättyy huolimatta Sauberin vankasta talvikauden 1992-1993 testaustaustasta
    Viestiä on viimeksi muokannut CCMK; 06.06.2016 23:30.

  39. #159
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Vuonna 1990 Zakspeed-tallin kohtalon hetket olivat käsillä ja samalla koko talli oli käytännössä vararikossa. Menetettyään tupakkayhtiö Reemtsman merkkituote Westin sitä sponsoroimasta sen konkurssiin meneminen oli lähes täysin varmaa. Eräässä vaiheessa sille olisi voinut tulla pelastustakin mikäli se olisi saanut houkuteltua Piercarlo Ghinzanin ajamaan sille vielä yhden kauden.

    Ikävä kyllä Ghinzani oli aikonut lopettaa uransa ja mikäli jostakin syystä mies olisi vielä palannut lajiin niin hätätapauksia tai muuta paluuta varten hän olisi ajanut vielä yhden kauden käytännössä melkein koko uransa ajan edustamassaan Osella-tallissa.

    Bernd Schneider vuorostaan huolimatta Zakspeedin lohduttomasta tilanteesta oli sinne jäämässä. Varsinkin kun muut tallit eivät häntä aluksi halunneet, saksalainen kilpaileva talli Rial oli jo vajonnut konkurssiin ja Osella-paikasta vuodelle 1990 Schneider oli kieltäytynyt koska hänellä ei ollut vara tuoda sellaisia määriä rahoja kuin mitä Enzo Osella olisi halunnut hänen tuovan.

    Mikäli näin olisi käynyt niin Schneider olisi ajanut Osellan sittemmin kokonaan käyttämättä jäänyttä toista autoa. Osella ajoi lopulta muidenkin mahdollisten maksukuljettajaehdokkaiden kieltäydyttyä ja taloudellisen heikkoutensa takia koko vuoden 1990 sarjassa yhdellä autolla Olivier Grouillardin voimin ollen toisaalta myös käytännössä jo kokonaan Fondmetalin omistama ja nimensäkin talli säilytti vuoden 1990 ajan lähinnä vain sittemmin moneen kertaan nykypäiväänkin asti toistettuna vain TV-rahojen ja Concorde-sopimuksen takia.

    Toisaalta Osella-paikka oli tarjouksena tehty vasta sitten kun entinen tallikaveri Zakspeedin vuodelta eli Piercarlo Ghinzani oli väsymättä puhunut Enzo Osellalle asiasta ja kun Schneider oli herra Osellan mielestäkin ehtinyt jo jotakin osoittaa vaikka kieltämättä tarjouksesta kieltäytyminen harmittikin miestä. Tarjouksesta oltiin puhuttu pitkin talvikautta 1989-1990.

    Vuoden 1990 alun Zakspeedin lohduttoman taloudellisen tilanteen ainoa valopilkku oli se, että huolimatta uskomattomista keskeytysmääristä ja muustakin Yamaha halusi jatkaa moottoritoimittajana edelleen nimellistä maksua vastaan ja muutoin käytännössä moottorit ilmaiseksi antamalla. Se olisi voinut mahdollistaa tallin jatkon sinänsä ainakin vuoden ajan.

    Harmittavasti yksikään japanilainen kuljettaja ei ollut halukas tulemaan Zakspeedille edes rahantuojaksi mikä vaikeutti tallin taivalta vuoden 1989 Aguri Suzukin painajaiskauden toistumisen pelossa.

    Konkurssin varmisti käytännössä myös FISA:n antama mahtikäsky antaa jo 31.1.1990 mennessä käytännön lopullinen vahvistuminen ilmoittautumisesta sarjaan vuodeksi 1990 joko kahdella autolla tai jälleen kerran äärimmäisen pitkän väittelyn jälkeen myös yhdellä autolla. Tämän aikamäärän jälkeen mahdollista oli toki ilmoittautua jälkikäteenkin, mutta se olisi vaatinut kaikkien tallien automaattisen hyväksynnän ja samalla tuohon aikaan FISA kaavaili ellei myös jo pitänytkin nk. Sakkomaksukirjaa myöhäisistä ilmoittautujista. Sekin sinetöi Zakspeedin kohtalon.

    Silti kuitenkin talli uskomattomasti pystyi ja olisi ehkä pystynyt ajattamaan Bernd Schneideriä yhdellä autolla sarjassa vuonna 1990 mikäli sillä olisi vain ollut edes joku oikeasti vähänkin rahaa tuova sponsori talliin tai Schneideriltä olisi löytynyt käytännössä edes joitakin rahasummia enemmän kuin testirahansa mitä hän ehti talliin tuoda.

    Seuraavissa viesteissä laitan hieman lisätietoja Zakspeedin viimeisistä vaiheista ja tallin ajamista testeistä koska toisin kuin kilpaileva saksalainen talli Rial, Zakspeed ehti ajaa vuonna 1990 talvikaudella lajissa mennen kuitenkin konkurssiin ennen kautta. Auto oli muistaakseni aivan kokonaan valkea ja siinä oli joko musta tai Saksan lipun kullan tai tumman keltaista väriä pitänyt numero 34 mikä olisi ollut Zakspeedin kilpailunumero vuonna 1990 ensisijaisesti vaikka mahdollista olisi toki ollut myös numero 32, numero 37 tai numero 38 kuljettajien ja tallien poisjäännin myötä.

    Zakspeed oli ollut kaiken jälkeen vuonna 1989 tallien toiseksi viimeinen jolloin mahdollinen kilpailunumero olisi ollut huonoimmillaan toiseksi alin mahdollinen sijoituksen mukaan.

    Toisaalta numeron 34 pitämiseen liittyi myös se, että se oli Zakspeedin kilpailunumero vuonna 1989 ja käytännössä juuri mitään ei rahapulan takia ollut muutettu vuonna 1990 sen alkuvaiheissa ja vaikka talli olisi kyennyt osallistumaan ennen konkurssiaan vaikkapa kauden avaukseen Yhdysvaltain Phoenixiin niin paljoa mitään ei olisi todennäköisesti muutettu enempää. Kilpailunumero korkeintaan vastaamaan tietenkin vuoden 1990 oikeaa tilannetta. Selvää oli myös se, että toista autoa vuonna 1990 talli ei olisi kyennyt ajattamaan rahapulansa vuoksi. Siten Schneider sai kunnian päättää tallin taipaleen ja siitä kohta lisää!

  40. #160
    Registered User
    Liittynyt
    Nov 2009
    Viestit
    12 141
    Kuten todettua, Zakspeed-talli oli vuonna 1990 pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa ja käytännössä konkurssi kolkutti ovella. Siitä huolimatta uskomattomasti se pääsi kuitenkin testaamaan talvikaudella 1989-1990 vuoden 1990 tammikuussa. Pientesteistä (Mitä talli ei todennäköisesti tehnyt ainuttakaan tai sitten teki niitä hyvin, hyvin rajoitetuissa ja vähäisissä määrin.) minulla ei ole tietoja, mutta kahdessa isommasta tai hieman isommasta testistä on.

    Zakspeed osallistui vuonna 1990 Estorilin Pirellin renkaita käyttävien tallien testiin ja Paul Ricardin Goodyearin renkaita käyttävien tallien testiin. Normaaleissa oloissa Zakspeed ei olisi saanut osallistua ilmoittautumisestaan epäselvänä tallina rengastesteihin, mutta Pirellin Dario Calzavara ja Goodyearin Lee Gaug tekivät poikkeuksen sääntöön ja sallivat tallin osallistua niihin.

    Vuodeksi 1990 Zakspeed olisi hyvin todennäköisesti, mutta tietenkään ei aivan täydellisen varmasti jatkanut Pirellin renkailla koska Pirellin tarjoukset ja rengasmaksut olivat halvempia kuin Goodyearin vastaavat sille. Pirelli oli valmis antamaan myös maksuvelvoitehelpotuksia siinä missä Goodyear ei ollut valmis sellaista tekemään.

    Estorilin 1990 Pirellin Renkaita käyttävien tallien testeissä Zakspeed esiintyi 11.1.1990-14.1.1990 ajettujen testien aikana. Testit ajettiin torstaista sunnuntaihin. Zakspeed ei saanut lupaavasta vauhdistaan huolimatta kuitenkaan erityisen paljon kierroksia ajettua.

    Tässä testissä mukana olivat Minardi, Dallara, Osella, EuroBrun ja tietenkin Zakspeed. Tyrrell-talli ei vielä ollut tuolloin Pirellin asiakas ja Brabham-talli oli jättänyt testin väliin talousvaikeuksien takia. Benettonin testikuljettaja Roberto Morenolle näytettiin vihreää valoa ajaa näissä testeissä kun kyseessä ei ollut Benettonin oma etu uhattuna ja koska kyse oli myös brasilialaisen omasta edustakin. Moreno ajoi tuolloin tiettävästi ensi kertaa EuroBrunilla.

    Minardin testikuljettaja Marco Apicella ja Dallaran testikuljettaja Andrea Montermini eivät saaneet osallistua testeihin koska niissä ajettiin testejä kisakuljettajille.

    Tässä kuitenkin ajat Estorilin Pirellin Rengastestistä vuodelta 1990 ja vaikka harmittavasti en tiedä muiden tallien kuljettajien ajamia testikierrosmääriä niin Zakspeedin ajamat tiedän:

    Estoril 1990 Pirellin Rengastestit

    1. Pierluigi Martini Minardi-Ford 1.14.650

    2. Andrea de Cesaris Dallara-Ford 1.15.630

    3. Bernd Schneider Zakspeed-Yamaha 1.15.800 80 Kierrosta

    4. Paolo Barilla Minardi-Ford 1.15.980

    5. Olivier Grouillard Osella-Ford 1.16.800

    6. Roberto Moreno EuroBrun-Judd 1.17.120

    7. Emanuele Pirro Dallara-Ford 1.18.700

    Vertailun vuoksi Ayrton Sennan Estorilin paalupaikka-aika vuodelta 1989 oli 1.15.468 joten Pirellin pienenkin testin mittakaavalla ajettiin jo todella vertailukykyisiä aikoja ja hienoja aikoja. Zakspeedin autossa kuitenkin oli melko paljon teknisiä ongelmia jotka kuitenkin olivat yllättävänkin pieniä sinänsä myöhempään aikaan verraten.

Tämän ketjun tagit

Viestien lähettämisen luvat

  • Et voi avata uusia ketjuja
  • Et voi vastata keskusteluihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •  
© F1-Forum - Tietosuojaseloste - Evästekäytäntö